annikalapintie

Poliisi oikeassa: Valtion kassasta varastetaan päiväkoteja ja työpaikkoja

”Harmaa talous syö rahojamme viisi miljardia euroa vuodessa – aika monta päiväkotia ja työpaikkaa.” Näin kirjoittavat, mielestäni aivan oikein ja terävästi, vitosen pitsojen ilmiantokampanjasta tutuiksi tulleet talousrikostutkijat Anne ja Jutta facebookissa. Facebook -meteli vain lähti vähän väärään suuntaan ja itse asian ydin peittyi.

Harmaata taloutta on pimeä työnteko sekä yritystoiminta, jossa jätetään maksamatta verot ja muut lakisääteiset maksut. Maksamatta jätetyt verot ja maksut ovat pois valtion verokertymästä, eli yhteisistä rahoistamme, joilla rahoitetaan peruspalvelut ja perusturva. Monet selvitykset ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että harmaan talouden, talousrikollisuuden ja veronkierron aktiivisella torjuntatyöllä voidaan sekä estää verovuotoa että periä takaisin suuria summia rikoshyötyä.

Kun valtion kassasta varastetaan miljardeja joka vuosi, luulisi sen herättävän huolta kirstun vartijoissa.

Harmaan talouden torjunnalla voidaan helposti tasapainottaa valtiontaloutta ja vähentää velkaantumista. Jotain on pahemman kerran pielessä, kun säästökonsteiksi valitaan eläkeläisiltä leikkaaminen, päivähoitoryhmien kasvattaminen ja terveyskeskusmaksujen korottaminen. Vielä omituisemmaksi asian tekee, kun samaan aikaan hallitus tekee harmaata taloutta helpottavia esityksiä.

Ei voi kuin ihmetellä, kuinka avoimesti hallitus pääministeri Sipilän (kesk) johdolla helpottaa veronkiertoa ja talousrikollisuutta. Tavallisilta ihmisiltä leikataan suoraan, mutta veronkiertäjille räätälöidään apuvälineitä, joilla välttää veroja ja kätkeä omaisuutta.

Harmaan talouden asiantuntija, verotusneuvos Markku Hirvonen on kritisoinut voimakkaasti hallituksen toimia. Hän sanoo suoraan, että niillä edesautetaan harmaan talouden pelureiden toimintaa. Hirvonen on tutkinut paljon muun muassa fiskaalista harmaata taloutta, eli verotuksen ulkopuolelle jätettyjä tuloja. Niitä ovat pimeiden palkkojen lisäksi myös salatut yritys- ja pääomatulot.

Suomessa on ollut vuodesta 1996 lähtien harmaan talouden torjuntaohjelmia. Kataisen hallitus nosti harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen yhdeksi kärkihankkeekseen ja myönsi harmaan talouden torjuntaohjelmalle vuotuisen 20 miljoonan lisäresurssin vuodesta 2012 alkaen. Tämän rahoituksen Sipilän hallitus on nyt päättänyt lakkauttaa.

Torjuntaohjelma lakkautetaan säästösyistä. Sisäministeri Orpo (kok) muotoili tämän siloitellen niin, että määrärahoja joudutaan vähentämään, ja jäljelle jäävillä resursseilla toimitaan mahdollisimman tehokkaasti. Kyllähän palkkakuluissa säästetään, kun liki sadalle talousrikostutkijalle annetaan potkut. Yhtälö ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Talousrikostutkijan henkilötyövuosi maksaa 60 000 euroa. Sisäministeriön omankin laskelman mukaan talousrikostutkija tuo työllään valtiolle keskimäärin 110 000 euroa tuloa vuodessa. Jokainen tutkija siis tuottaa valtiolle 50 000 euroa vuodessa. Viime vuonna torjuntaohjelma tuotti valtiolle takaisin saatuna rikos- ja verohyötynä 47,7 miljoonaa euroa. Tällaisen tuottavan ja rikollisuutta kitkevän toiminnan alasajaminen ei todellakaan ole järkevää säästämistä, tai Orpon mainostamaa tehokkuutta.

Hallitus valmistelee myös hallintarekisterin käyttöönottoa kotimaisiin pörssiomistuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pörssiomistukset voi piilottaa ulkomaille, esimerkiksi veroparatiisissa sijaitsevan hallintarekisteritilin taakse. Kun arvopapereiden säilytys on ulkomailla, ei Suomessa tiedetä, kuka todellinen omistaja on.

Hallintarekisterin käyttöönottoa ovat arvostelleet niin poliisi kuin verottajakin. Myös valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan se helpottaisi rikollista toimintaa ja vaikeuttaisi viranomaisten tiedonsaantia. Erityisesti rahanpesu helpottuisi.

Hallintarekisteristä hyötyvät pankit sekä ne sijoittajat, joilla on tarvetta salata osakeomistuksensa. Meidän kaikkien muiden kannalta hallintarekisterillä on ainoastaan kielteisiä vaikutuksia: vero- ja sisäpiiririkosten tekeminen helpottuu, joten entistä suurempi osa veroista valuu muualle kuin yhteiseen kassaan.

Kirsikkana hallituksen veronkiertäjille ja talousrikollisille leipomassa kakussa on yritysten kansainvälistä veronkiertoa ja vastuullisuutta tutkivan Finnwatchin valtionavun leikkaaminen 43 prosentilla. Kenen asiaa ajaa hallitus, joka pysäyttää tuottavan harmaan talouden tutkinnan, suojaa pörssiomistukset viranomaisilta ja julkisuudelta sekä tukahduttaa kansalaisjärjestön, joka valvoo veronkiertoa? Näillä rahoilla saataisiin myös aika monta ”pitsapoliisien” Annen ja Jutan kaipaamaa päiväkotia ja työpaikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei se nyt ihan noin suoraviivaista ole. Harmaa talous ei ole useinkaan vaihtoehto tavalliselle taloudelle. Verokiilan vuoksi taloudellinen aktiviteetti vain häviää kokonaan - tämä on hyvinvointitappiota.

Samoin se joka käräytetään isosta veropetoksesta jää suurella todennäköisyydellä loppuelämäkseen sosiaaliturvan varaan.

Voi hyvinkin olla että harmaan talouden torjunta on rankasti tappiollista yhteiskunnalle. Tämä ei tietysti tarkoita ettei sitä pitäisi harjoittaa, sillä pelisääntöjen on oltava samat kaikille ihan jo yhdenvertaisuuden ja markkinoiden toiminnan takia.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

On aivan selvää, että osaa harmaan talouden töistä ei tehtäisi, jos kaikki verot ja niidenluontoiset maksut pitäisi maksaa. Harmaata taloutta torjumalla saatavat summat siis yhtä kyseenalaisia kuin milloin minkäkin veron korotuksesta kaavaillut "lisätulot", jotka tuntuvat lähes poikkeuksetta perustuvan joustamattomaan kysyntään.

Me, jotka emme teetä harmaan talouden töitä, jätämme sitten vain esimerkiksi puutarhanhoitopalvelun ostamatta, kun se verojen kanssa olisi liian kallis... ja verottomanakin, ottaen huomioon verokiilan nostama yleinen hintataso. Kai tämä ostamatta jätettyjen palveluiden talouskin on jonkinväristä taloutta? Negatiivinväristä?

Minua koko kampanja risoo, sillä se langettaa epäilyksen varjon kaikkien pienyrittäjien ylle. Lähtökohtaisesti kaikki harjoittavat harmaata taloutta ja vasta pukeutumalla tuhkaan ja säkkiin ja ripottelemalla ympäriinsä kuittivihkoja, voi saada normikansalaisen arvon takaisin.

Nämä asiat pitäisi hoitaa vanhaan malliin, verotietoja vertaillen jne., eikä houkutella koko kansakuntaa käräyttelemään toisiaan.

Toimituksen poiminnat