annikalapintie

Ilmastonmuutos ei vie ainoastaan peipposia

Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman on sanonut, ettei sanonta ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta” pidä enää paikkaansa. Tämän on itse kukin voinut keväisin luonnossa havaita. Ilmastonmuutos muuttaa ja on jo muuttanut suomalaista luontoa.

Tänään maanantaina alkaneelta Pariisin ilmastokokoukselta odotetaan kattavaa ja sitovaa sopimusta toimista, joilla maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan kahteen asteeseen. Ennakkotunnelmat ovat toiveikkaat, sillä poliittista tahtoa sopimuksen aikaansaamiseksi tuntuu olevan.

Yli 180 maata on jo ilmoittanut tulevista ilmastonmuutosta hillitsevistä toimistaan. Yksin näillä lupauksilla ei kuitenkaan saavuteta kahden asteen tavoitetta, joten kunnianhimoisia päätöksiä on pakko tehdä. Erityisen tärkeää on saada sopimukseen mekanismi, jolla lupauksia ja tekoja mitataan viiden vuoden välein. On välttämätöntä, että maat sitoutuvat myös tiukentamaan lupauksiaan, jos kahden asteen tavoitteen saavuttaminen näyttää lipeävän näpeistä.

Ilolla on voinut huomata myös yritysmaailman heränneen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Brittipankki Barclays uskoo ilmastosopimuksen tuovan jopa 30 biljoonan dollarin investoinnit teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan. Suursijoittajat Bill Gatesin johdolla lupaavat miljardien dollareiden sijoitukset uusiutuvaan energiateknologiaan. On tärkeää, että valtioiden panostusten lisäksi yksityinen pääoma lähtee hakeutumaan oikeaan suuntaan.

Suomessakin elinkeinoelämä suhtautuu ilmastonmuutoksen torjuntaan harvinaisen myönteisesti. Ilmastonmuutoksen torjunta luo uutta yritystoimintaa, ja Suomella on tuhannen taalan paikka olla kärjessä puhtaan teknologian bisneksessä. Mielestäni nyt on keskityttävä siihen, miten tämä ilmastomyönteinen linja realisoidaan myös työpaikoiksi ja keskeiseksi osaksi taloutemme elpymistä.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan Suomella on maailmanluokan osaamista liikkumiseen, asumiseen ja rakentamiseen sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyvissä ratkaisuissa. Juuri näillä alueilla tullaan tarvitsemaan uusia innovaatioita, kun ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaasti.

Jos ilmastonmuutosta ei saada hallintaan, ovat lämpenemisen vaikutukset katastrofaaliset.

Ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit ovat jo nyt osasyy konfliktien syntymiseen ja siihen, että ihmiset ja kansat lähtevät kotiseuduiltaan. Eniten äärimmäisistä sääilmiöistä ja niiden vaikutuksista esimerkiksi ruokaturvaan kärsivät köyhimmät alueet, kuten Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Aasia. Siis alueet, jotka ovat vähiten syypäitä ilmastonmuutokseen. Arvioiden mukaan vähintäänkin kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat ilmastopakolaisiksi, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

”Västäräkistä vähäsen” –sanonnan vanhentuminen on siis vielä pientä alkusoittoa. Tulevaisuudessa kokonaiset lajit, saarivaltiot ja miljoonakaupungit katoavat, jos emme nyt tee kaikkeamme ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tähän ei viitsi laittaa mitään kommenttia, mutta tämä blogi oli asioista tyhjää täynnä. Lisäksi et ikinä vastaile koskaan mitään.

Minä en propagandistisiin asioihin viitsi vaivautua, kun ette kuitenkaan usko mihinkään muuhun kuin rahan haalimiseen.

Toimituksen poiminnat