*

annikalapintie

Herkkä Itämeri vaatii tehokkaita toimia

Vapaa-ajallani yritän mahdollisimman usein päästä käymään Turun saaristoon. Itämeren kauneus ja ainutlaatuinen ekosysteemi on tullut siten tutuksi ja tärkeäksi. Valitettavasti olen samalla myös joutunut seuraamaan Saaristomeren muutoksia ja ongelmia. Rehevöityminen on silminnähtävää. Joinakin vuosina meri suorastaan puuroutuu myrkyllisestä sinilevästä. Myös rihmalevä on runsastunut. Turskat ja kampelat ovat hävinneet.

Erityisen herkäksi merialueeksi luokiteltu Itämeri on yksi maapallon saastuneimmista meristä. Meri on matala ja vesi vaihtuu Tanskan salmista harvakseltaan. Murtovesiekosysteemille tärkeitä, vettä sekoittavia ja happikatoa vähentäviä suolapulsseja tulee yhä harvemmin, keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Hapetonta pohjaa on huolestuttavan paljon.

 

 Rehevöityminen johtuu mereen kulkeutuvien ravinteiden määrästä. Itämeren valuma-alue on suuri, peräti neljä kertaa suurempi kuin itse meri. Mereen kulkeutuu runsaasti maatalouden lannoitteita ja jätevesiä. Ravinnekuormitusta tuovat myös teollisuus, metsätalous ja kalankasvatus.

Itämerellä seilaa kaikenlaisia aluksia öljytankkereista matkustajalaivoihin. Se on vilkkaasti liikennöity. Päästöjen lisäksi ongelmia aiheuttavat rahtilaivojen painolastivesien mukana matkaavat vieraslajit. Toistaiseksi mereen on saanut laskea jopa laivojen jätevedet. Jatkuvasti kasvavan liikenteen myötä kasvaa myös öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riski.

Laivaliikenteen osalta on onneksi saatu aikaan merkittäviä parannuksia. EU:n rikkidirektiivin avulla laivojen rikkipäästöjä on saatu laskettua. Keväällä eduskunta päätti, että Suomi liittyy kansainväliseen yleissopimukseen, joka edellyttää alusten painolastivesien käsittelyä. Samaan aikaan tehtiin myös toinen tärkeä päätös, kun kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti kieltää risteilijöiden jätevesien laskemisen Itämereen. Kielto astuu voimaan asteittain vuosina 2019, 2021 ja 2023. Olemassa oleville aluksille siirtymäaika on toki tarpeen, mutta mielestäni kielto voisi tulla voimaan nopeamminkin.

Nämä esimerkit osoittavat, että Itämeren suojelemiseksi voidaan tehdä konkreettisia ja tehokkaasti vaikuttavia päätöksiä. Niitä tarvitaan lisää, eikä aikaa ole hukattavaksi.

Juuri nyt ajankohtaista on Natura-verkon täydentäminen. Hanke on kuulemisvaiheessa. Ehdotus on, että verkostoa täydennetään kolmella vedenalaisen meriluonnon kohteella ja kolmella meri- ja kosteikkolintujen tärkeällä alueella. Saaristomeri kuuluu molempiin kategorioihin.

Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä? Maatalouden päästöjä voidaan vähentää paikallista ravinnekiertoa parantamalla. Myös kalankasvatuksessa on välttämätöntä tukea siirtymistä suljetun kierron kasvatuslaitoksiin. Metsätaloudessa siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen lopettaisi päättöhakkuiden myötä liikkeelle lähtevät ravinnekuormapiikit.

Kiertotalous on yksi pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman kärkihankkeista. Hallitus lupaa panostaa ravinteiden kierrätykseen ja tehostaa toimia Itämeren ja muiden vesistöjen suojelemiseksi. Tämä on oikea valinta ja parhaimmillaan tehokkaat teknologiat ja innovaatiot suojelevat vesiämme ja tuovat Suomeen uutta työtä vihreän teknologian alalla.

Selvää on, ettei Itämerta pelasteta ilman tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Mittakaavaa avaa, että meren valuma-alueella asuu liki sata miljoonaa ihmistä. Itämeren suojelukomission toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi on ponnisteltava kunnianhimoisesti yhdessä muiden Itämeren alueen valtioiden kanssa.

The post Herkkä Itämeri vaatii tehokkaita toimia appeared first on Annika Lapintie.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vasemmistoliitolla on mielestään hyvät suhteet Moskovaan. Nyt olisi toiminnan paikka.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Kaliningrad laskee kaikki vetensä puhdistamatta Itämereen. Pietari (Leningrad) sai vihdoin jätevesilaitoksen rakennettua suomalaisten avulla.

Jos NL olisi vielä pystyssä, Lapintie tuskin kirjoittaisi Itämeren puhtaudesta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Maalla on pula fosforilannotteista ja Itämeressä on liikaa fosforia. Mitä ihmettä tilanteelle voisi tehdä; pitäisiköhän korottaa veroja? Todennäköisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Kiinteistöveron reipas korotus Suomessa pelastaisi Itämeren. Noin tärkeässä asiassa edes 5% ei ole ylimitoitettu.

Annika Lapinsaari asuu Turussa. Siellä voisi olla korotettu kiinteistövero.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Annika Lapintie ei ole ensimmäistä kertaa huolissaan itämerestä. Näin hän Turun sanomissa 2007:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074235170...

"Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä."

(9*4=36)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Annika Lapintie ei koskaan nähtävästi julkaissut omia kommenttejaan, en jaksanut selata kaikkia blogeja lävitse, tarkistin ne suurimmat kommentit aiheuttaneet blogit.

Annika ei ole julkaissut omaa kommenttiaan. Tässä minulla on kysymys: Miksi te US laitatte karuselliin sellaisen tyhjän edustajan julistuksia, joka ei koskaan kommentoi? Ne pitäisi nimenomaan olla kiellettyjä karuselleissa?!

Voitte rauhassa meuhkata, mutta takaan, ettei tätä kuunnella koskaan mitään ja että Uusi Suomi latelee turhaan näitä julistuksia karuselliinsa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Ihmettelen myös samaa.

Kyseessä on leipäsosialisti, joka ei viitsi itse kirjoittaa plogejaan, eikä kommentoi niitä koskaan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@6. Tarkennus siihen: Hänen avustajansa latelee näitä blogejaansa, ei hän itse ja avustaja ei uskalla laittaa omaa nimeäänsä mukaan. Sitä toivoisi, että avustaja uskaltaisi sanoa suorat sanat Annika Lapintielle pelkäämättä työpaikkansa menettämisen uhalla.

Olihan eräässä uutisessa ollut kohu, että jokin blogikirjoitus aiheutui avustajasta ja kansanedustaja antoi sille heti potkut. Eikä kyseessä ollut Hirvisaari vaan joku muu, en muista mistä kohusta oli puhe.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Uskon kyllä Annikan tämän itse kirjoittaneen. Pitkään saaristoa purjevenellään kolunnut tuntee kyllä Itämeren tilan ja on kyllä aidosti itämeren tilasta huolissaan. Myös kotijoukoista löytyy "kirjoitusvoimaa" miehensä Pyry, kun on eläkkeellä oleva pitkäaikainen HS:n Turun alueen toimittaja, Pyry toimi aikoinaan samaan aikaan kanssani demari-nuorissa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Kerro sitten Lapintielle, että kiiruusti kirjoittelisi kommentteja? En usko, hän ei vain osoita minkäänlaista kommenttia kenellekään. Kerro nyt hänelle, että miksi kommentit luovat uskottavuutta?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ei Lapintie ole ainoa, Väyrynen ei kommentoi, ei Jaakonsaari, ei myöskään Soinin plokeja voi kommentoida ja on näitä varmasti muitakin "silmäätekeviä"

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@11. Just näitä ei kannata edes kiinnittää huomiota ja pitää mainostaa muille, että ei saa äänestää. Minä en ole vuoden 2007 jälkeen äänestänyt yhtään istuvia puolueita. Samat tutut sävelet vaan ovat, kailotetaan ilman omaa merkitystä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Herkkä Itämeri vaatii toimia Venäjän ja Puolan suhteen.

Toimituksen poiminnat