Inhimillisyys http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135312/all Wed, 25 Jul 2018 22:00:08 +0300 fi Opiskelija esti turvapaikanhakijan palautuksen lentokoneessa – some ihastui http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258659-opiskelija-esti-turvapaikanhakijan-palautuksen-lentokoneessa-some-ihastui <p>Ulkomailla tempaus on herättänyt ihastusta. Suomessa lähinnä olen huomannut ihmisvihamielisiä kommentteja niin Facebookissa kuin Twitterissäkin.</p><p>Mitäs mietteitä nuoren naisen tempaus herättää lukijoissa?&nbsp;</p><p>Itse olen samalla kannalla kuin ruotsalais opiskelija. Ei ihmisiä voi palauttaa maahan joka on sotatilassa/sekasorrossa. Sellainen ei kuulu suomalaisuuteen, toki lähetti&nbsp; Suomi juutalaisiakin suoraan suden suuhun.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki videoon alla.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalaisopiskelija-elin-esti-turvapaikanhakijan-palautuksen-lentokoneessa-lahetti-protestin-suorana-facebookissa/7006264?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.mJtUza0" title="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalaisopiskelija-elin-esti-turvapaikanhakijan-palautuksen-lentokoneessa-lahetti-protestin-suorana-facebookissa/7006264?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.mJtUza0">https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalaisopiskelija-elin-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkomailla tempaus on herättänyt ihastusta. Suomessa lähinnä olen huomannut ihmisvihamielisiä kommentteja niin Facebookissa kuin Twitterissäkin.

Mitäs mietteitä nuoren naisen tempaus herättää lukijoissa? 

Itse olen samalla kannalla kuin ruotsalais opiskelija. Ei ihmisiä voi palauttaa maahan joka on sotatilassa/sekasorrossa. Sellainen ei kuulu suomalaisuuteen, toki lähetti  Suomi juutalaisiakin suoraan suden suuhun.

 

Linkki videoon alla.

 

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalaisopiskelija-elin-esti-turvapaikanhakijan-palautuksen-lentokoneessa-lahetti-protestin-suorana-facebookissa/7006264?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.mJtUza0

]]>
116 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258659-opiskelija-esti-turvapaikanhakijan-palautuksen-lentokoneessa-some-ihastui#comments Ihmisviha Inhimillisyys Kansalaistottelemattomuus Vastakkainasettelu Wed, 25 Jul 2018 19:00:08 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258659-opiskelija-esti-turvapaikanhakijan-palautuksen-lentokoneessa-some-ihastui
Thaimaalaiset jalkapallopojat vs muslimimiehet http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258096-thaimaalaiset-jalkapallopojat-vs-muslimimiehet <p>Thaimaan tsunamin jälkeen länsimaista kerättiin vahinkojen korjaamiseen ennätyssumma eri hyväntekeväisyysjärjestöjen ja tapahtumien avulla. Thaimaahan lähetettiin aivan älytön summa rahaa.<br />Silloinkin mietittiin, että miksi thaimaalaiset herättää niin paljon sympatiaa ihmisissä.<br /><br />Thaimaa on ensinäkin suosittu turistikohde. Jokainen vähintään tietää jonkun joka siellä on lomaillut ja maata kehunut.<br />Thaimaalaisia taas asuu pitkin länsimaita ja heidät tunnetaan keskimääräistä ahkerampina, rehellisempinä ja ystävällisempinä ihmisinä. Tietenkin länsimaissa saatetaan pitää heitä myös hieman eksoottisina, mutta ei kammottavina. Pikemminkin uteliaisuutta herättävinä. Mutta pääasiassa kuitenkin sen verran samankaltaisina, että on helppo tuntea sympatiaa heitä kohtaan.<br /><br />Aina kuitenkin riittää näitä tyyppejä, jotka on silleen, &quot;miksi itkette tuolle, kun voisitte itkeä tälle?&quot;<br /><br />Eräiden mielestä tsunamiin ei olisi saanut reagoida noin isosti, kun onhan noita luonnon katastrofeja ja muuta ikävää muuallakin. Moni aktivisti ihmetteli miksei Syyrian kuivuus (2006 - 2010)&nbsp; herättänyt vastaavanlaista auttamishalua. Jälkikäteen voi todeta, että ihan hyvä, ettei sinne hirveänä apua lähetetty, sillä islamistinen terroristijärjestö Al-Qaida alkoi tekemään bisnestä ryöstelemällä hyväntekeväisyydellä saatuja asioita (rahaa, ruokaa, lääkkeitä.)&nbsp;<br />Mitä enemmän rahaa Syyrian kuivuudesta kärsiville ihmisille lähetettiin, sitä isommaksi ja vahvemmaksi Al-Qaida kasvoi, ja sitten Al-Qaidan jäsenet pystyivät tuttuun tapaansa listimään omasta mielestään vääräuskoisia siviilejä, mutta tämän lisäksi vielä päälle syömään hyvin.<br /><br />Onko oikeastaan mikään ihme, jos länsimaissa aletaan olemaan vähän kurkkua myöten täynnä lähi-idän ja Afrikan kansojen touhuja. Näyttäytyy tänne lähinnä siltä, että siellä porukka keksimällä keksii tekosyitä päästä listimään toisiaan. Ei se herätä sympatiaa. Mutta ns. hyvien ihmisten mielestä muita kyyneliä ei saisi vuodattaakaan kuin Afrikan ongelmien vuoksi. Esimerkiksi aina kun joku kuuluisa taiteilija kuolee ja hänen taiteensa ystävät ovat murtuneita, niin jotkut näsäviisaat räkänokat bloggailee, kuinka on tekopyhää itkeä taiteilijan kuolemalle, koska Afrikassa on nälänhätää.<br /><br />Ihmisen psykologia ei vaan toimi näin.<br /><br />Me itkemme niiden ihmisten puolesta, joista välitämme, joihin samaistumme ja joiden kanssa koemme samankaltaisuutta.<br />Taiteilijan kuolema voi tuntua samalta kuin hyvän ystävän kuolema. Tai kun britti kuolee terroristi-iskun yhteydessä, me kauhistumme, koska yhtä hyvin olisimme voineet olla tämän britin asemassa. Olemme riittävän samankaltaisia.<br /><br />Kun Thaimaassa jää nuorten jalkapallojoukkoe jumiin luolaan, me koemme sympatiaa. Toivomme heidän pääsevän ehjänä ulos. Me näemmä itsemme niissä lapsissa. Ihminen on empaattinen olento, eikä hän halua hyvillle ihmisille tapahtuvan mitään pahaa.<br />Se on ymmärrettävää.<br /><br />Tätä on nyt useat blogistit verranneet välimeren tilanteeseen. On syytetty, että ihmiset on tekopyhiä ja muuta. Että muutamaa thaimaalaista nuorta jännitetään todella paljon, mutta kun satojatuhansia ylittää vaarallisesti merta, niin harvalla edes silmä räpsähtää huolesta.&nbsp;</p> <p>Laskelmieni mukaan olen törmännyt tähän thaimaalaiset vs muslimit rinnastukseen nyt parin päivän sisällä jo jotain 5 kertaa. Tässä pari esimerkkiä: <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/myotatuntoa-kaukaista-karsimysta-ja-pelkoa-miksi-thaimaan-luolaturma-keraa-sympatiamme-mutta-valimeren-siirtolaiset-eivat/6987598#gs.KEcmdeM">Esimerkki 1</a>, <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10156541587669357&amp;set=p.10156541587669357&amp;type=3&amp;theater">esimerkki 2</a>.<br /><br />&quot;Suvaitsevaisille ihmisille&quot; voi olla vaikea käsittää, ettei keskiverto ihminen pidä ihmiskuntaa minään homogeenisenä massana, vaan kokee ihmisten olevan erilaisia. Toisiin ihmisiin samaistuu enemmän ja toisiin ihmisiin samaistuu vähemmän.&nbsp;</p> <p><img alt="Henkilön Tommi O. Pälve kuva." src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/36986363_10156543852194357_4706849797783420928_n.jpg?_nc_cat=0&amp;oh=343784e84022751c709ae7efa3ae6329&amp;oe=5BD562E2" /></p> <p>Kun Euroopan puolelle selviää laivalastillinen muslimimiehiä, niin vaikka niistä valtaosa olisi ihan ok porukkaa, niin on myös varmaa, että joukossa on lisäksi mukana pahantekijöitä sekä äärimmäisen huonot arvot omaavia ihmisiä. (&quot;Homot hirteen, klitorikset puukolla irti&quot; jne.)</p> <p><br />Me emme jännitä pääseekö laiva sen meren yli, koska emme täydestä sydämestä toivo laivan pääsevän.<br /><br />Sillä kun se laiva pääsee Eurooppaan niin täällä pian taas joku kusipää heiluu puukkonsa ja kyrpänsä kanssa, ja jälki on rumaa. Viimeisempänä on kohistu <a href="https://www.verkkouutiset.fi/14-vuotiaan-tyton-murha-ravistelee-saksaa/">tästä:</a><br /><img alt="Henkilön Tommi O. Pälve kuva." src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/36912351_10156541672139357_6602957028652482560_n.jpg?_nc_cat=0&amp;oh=59e05190075458c601ec48c3892b8eeb&amp;oe=5BA3EAF7" /><br />Me emme toivo, että laivat selviävät Eurooppaan. Me toivomme, että laivat käännetään sinne mistä ovat tulleetkin.&nbsp;<br />Toivomme, että jos humanitaarista maahanmuuttoa ja/tai pakolaisten auttamista on jatkettava, sitä varten luodaan sellaiset systeemit, joka ei hyödytä pahantekijöitä ja muita sellaisia ihmisiä, joita emme Eurooppaan halua.&nbsp;<br /><br />Mutta niin kauan, kun emme nakkaa nykyistä turvapaikkajärjestelmää roskiin, vaan siedämme sitä, että tänne vuotaa ihmisiä pahat mielissään viattomien kansalaistemme joukkoon etsimään uhreja, niin ei ole mitään tekopyhyyttä siinä, että luolaan loukkuun jääneet thaimaalaiset jalkapalloilijapojat herättää enemmän sympatiaa, kuin laivoilla tänne seilaavat parrakkaat muslimimiehet.</p> Thaimaan tsunamin jälkeen länsimaista kerättiin vahinkojen korjaamiseen ennätyssumma eri hyväntekeväisyysjärjestöjen ja tapahtumien avulla. Thaimaahan lähetettiin aivan älytön summa rahaa.
Silloinkin mietittiin, että miksi thaimaalaiset herättää niin paljon sympatiaa ihmisissä.

Thaimaa on ensinäkin suosittu turistikohde. Jokainen vähintään tietää jonkun joka siellä on lomaillut ja maata kehunut.
Thaimaalaisia taas asuu pitkin länsimaita ja heidät tunnetaan keskimääräistä ahkerampina, rehellisempinä ja ystävällisempinä ihmisinä. Tietenkin länsimaissa saatetaan pitää heitä myös hieman eksoottisina, mutta ei kammottavina. Pikemminkin uteliaisuutta herättävinä. Mutta pääasiassa kuitenkin sen verran samankaltaisina, että on helppo tuntea sympatiaa heitä kohtaan.

Aina kuitenkin riittää näitä tyyppejä, jotka on silleen, "miksi itkette tuolle, kun voisitte itkeä tälle?"

Eräiden mielestä tsunamiin ei olisi saanut reagoida noin isosti, kun onhan noita luonnon katastrofeja ja muuta ikävää muuallakin. Moni aktivisti ihmetteli miksei Syyrian kuivuus (2006 - 2010)  herättänyt vastaavanlaista auttamishalua. Jälkikäteen voi todeta, että ihan hyvä, ettei sinne hirveänä apua lähetetty, sillä islamistinen terroristijärjestö Al-Qaida alkoi tekemään bisnestä ryöstelemällä hyväntekeväisyydellä saatuja asioita (rahaa, ruokaa, lääkkeitä.) 
Mitä enemmän rahaa Syyrian kuivuudesta kärsiville ihmisille lähetettiin, sitä isommaksi ja vahvemmaksi Al-Qaida kasvoi, ja sitten Al-Qaidan jäsenet pystyivät tuttuun tapaansa listimään omasta mielestään vääräuskoisia siviilejä, mutta tämän lisäksi vielä päälle syömään hyvin.

Onko oikeastaan mikään ihme, jos länsimaissa aletaan olemaan vähän kurkkua myöten täynnä lähi-idän ja Afrikan kansojen touhuja. Näyttäytyy tänne lähinnä siltä, että siellä porukka keksimällä keksii tekosyitä päästä listimään toisiaan. Ei se herätä sympatiaa. Mutta ns. hyvien ihmisten mielestä muita kyyneliä ei saisi vuodattaakaan kuin Afrikan ongelmien vuoksi. Esimerkiksi aina kun joku kuuluisa taiteilija kuolee ja hänen taiteensa ystävät ovat murtuneita, niin jotkut näsäviisaat räkänokat bloggailee, kuinka on tekopyhää itkeä taiteilijan kuolemalle, koska Afrikassa on nälänhätää.

Ihmisen psykologia ei vaan toimi näin.

Me itkemme niiden ihmisten puolesta, joista välitämme, joihin samaistumme ja joiden kanssa koemme samankaltaisuutta.
Taiteilijan kuolema voi tuntua samalta kuin hyvän ystävän kuolema. Tai kun britti kuolee terroristi-iskun yhteydessä, me kauhistumme, koska yhtä hyvin olisimme voineet olla tämän britin asemassa. Olemme riittävän samankaltaisia.

Kun Thaimaassa jää nuorten jalkapallojoukkoe jumiin luolaan, me koemme sympatiaa. Toivomme heidän pääsevän ehjänä ulos. Me näemmä itsemme niissä lapsissa. Ihminen on empaattinen olento, eikä hän halua hyvillle ihmisille tapahtuvan mitään pahaa.
Se on ymmärrettävää.

Tätä on nyt useat blogistit verranneet välimeren tilanteeseen. On syytetty, että ihmiset on tekopyhiä ja muuta. Että muutamaa thaimaalaista nuorta jännitetään todella paljon, mutta kun satojatuhansia ylittää vaarallisesti merta, niin harvalla edes silmä räpsähtää huolesta. 

Laskelmieni mukaan olen törmännyt tähän thaimaalaiset vs muslimit rinnastukseen nyt parin päivän sisällä jo jotain 5 kertaa. Tässä pari esimerkkiä: Esimerkki 1, esimerkki 2.

"Suvaitsevaisille ihmisille" voi olla vaikea käsittää, ettei keskiverto ihminen pidä ihmiskuntaa minään homogeenisenä massana, vaan kokee ihmisten olevan erilaisia. Toisiin ihmisiin samaistuu enemmän ja toisiin ihmisiin samaistuu vähemmän. 

Henkilön Tommi O. Pälve kuva.

Kun Euroopan puolelle selviää laivalastillinen muslimimiehiä, niin vaikka niistä valtaosa olisi ihan ok porukkaa, niin on myös varmaa, että joukossa on lisäksi mukana pahantekijöitä sekä äärimmäisen huonot arvot omaavia ihmisiä. ("Homot hirteen, klitorikset puukolla irti" jne.)


Me emme jännitä pääseekö laiva sen meren yli, koska emme täydestä sydämestä toivo laivan pääsevän.

Sillä kun se laiva pääsee Eurooppaan niin täällä pian taas joku kusipää heiluu puukkonsa ja kyrpänsä kanssa, ja jälki on rumaa. Viimeisempänä on kohistu tästä:
Henkilön Tommi O. Pälve kuva.
Me emme toivo, että laivat selviävät Eurooppaan. Me toivomme, että laivat käännetään sinne mistä ovat tulleetkin. 
Toivomme, että jos humanitaarista maahanmuuttoa ja/tai pakolaisten auttamista on jatkettava, sitä varten luodaan sellaiset systeemit, joka ei hyödytä pahantekijöitä ja muita sellaisia ihmisiä, joita emme Eurooppaan halua. 

Mutta niin kauan, kun emme nakkaa nykyistä turvapaikkajärjestelmää roskiin, vaan siedämme sitä, että tänne vuotaa ihmisiä pahat mielissään viattomien kansalaistemme joukkoon etsimään uhreja, niin ei ole mitään tekopyhyyttä siinä, että luolaan loukkuun jääneet thaimaalaiset jalkapalloilijapojat herättää enemmän sympatiaa, kuin laivoilla tänne seilaavat parrakkaat muslimimiehet.

]]>
18 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258096-thaimaalaiset-jalkapallopojat-vs-muslimimiehet#comments Empatia Inhimillisyys Samaistuminen Sympatia Wed, 11 Jul 2018 13:09:23 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258096-thaimaalaiset-jalkapallopojat-vs-muslimimiehet
Arvoviisas vai ainoastaan hintatietoinen http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254161-arvoviisas-vai-ainoastaan-hintatietoinen <p><strong><em>Ainoastaan pieni ryhmä kansalaisista on kiinnostunut arvoista tai arvonmuodostuksesta, jos tutkimuksia on uskominen. Arvojen sisältöä ei tunneta, merkitys on epäselvä ja vaikutukset vaikeaselkoisia. Tilannetta ei paranna yhtään se, että päättäjät hämärtävät tarkoituksella arvokäsitteitä. </em></strong></p><p>Elämässä toimivan vuorovaikutuksen ja tuloksellisuuden on perustuttava luottamukseen ja se taas tarvitsee yhteisen ymmärryksen myös arvoista, että niiden ohjaava merkitys avautuu. Vasta ymmärryksen kautta arvojen ja arvonmuodostuksen vaikutuksia voi tarkastella ilman mielikuvituksen niistä muodostamaa valheellista mielikuvaa tai huteraa illuusiota.</p><p>Kaikesta toiminnasta ja tekemisestä syntyy arvoa, myönteistä tai kielteistä. Se voi aiheuttaa kuluja tai muodostaa tuloja. Arvo voikin ilmentyä monenlaisilla kasvoilla eri yhteyksissä, kun kasvot saadaan näkyviksi. Tiedostamattomatkin asiat ovat arvonlähteitä, vaikka emme sitä itse havaitse. Tällöin arvot jäävät vain hyödyntämättä, vaikka niillä olisi oikeastikin merkitystä.</p><p>Tarvitaan siis selvityksiä ja tutkimuksia, että arvo ja arvonmuodostus tunnistetaan arjen muusta touhusta. Arkisesta toiminnasta tunnistetut arvopisteet ovat monen uuden oivalluksen, innovaation ja menestystarinan käynnistävä voima. Voikin sanoa, että arvo on myös katalyytti tai liima toiminnalle, jolla on meille arvoa.</p><p>Taloudellisen arvon saaminen edellyttää asiakkaiden tarpeiden tyydyttämistä. Sosiaaliset arvot korostavat yhteisöllisyyttä, sosiaalista hyväksyttävyyttä tai yhteistä hyvää. Ekologiset arvot vetoavat resurssitehokkuuteen tai luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kulttuuriset arvot määrittelevät yhteisön toiminnan ja arvotasapainon syntymistä. Arvotasapaino onkin lopulta kaikkien arvojen summa. Jokainen arvon osatekijä siten joko kasvattaa tai vähentää kokonaisarvoa.</p><p>Kaikki järjestelmät pyrkivät saavuttamaan tasapainon ennemmin tai myöhemmin. Tästä luonto näyttää esimerkkiä monilla tavoilla. Epätasapainoiset järjestelmät romahtavat, mutta järjestelmä korjaa usein itse itseään saaden järjestelmän uudelleen tasapainoon. Ihmisten luomille epätasapainoisille järjestelmille käy aivan samalla tavalla kuin luonnon järjestelmille, ellei niitä oikaista tasapainoon. Ihmisten maailma onkin mielenkiintoinen arvojen testilaboratorio, joka on kautta aikojen tasapainollut erilaisten ääripäiden ja -ilmiöiden kanssa. Tämä on osoittanut, että vasta tasapainossa olevat arvot ja arvomuodostus kasvattaa yksilöiden ja ryhmien välistä luottamusta ja syntyy uutta yhteistä hyvää.</p><p><em>Arvoja sekä arvonmuodostusta on entistä tärkeämpi ymmärtää digisaation ja nopeasti uudistuvan arjen takia. </em></p><p>Keskittyneissä järjestelmissä syntyy arvovirtoja, joita digisaatio kokoaa entistä pienemmille ryhmille. Arvovirtojen keskittyessä vain pienille ryhmille rikkoutuu tasapaino ja unelma yhdenvertaisuudesta. Epätasapaino pysäyttää kehityksen ja aiheuttaa ennen pitkään kaikille menetyksiä. Tämä ei tietysti ole arvojen tai arvonmuodostuksen vika tai syy. Se on seurausta siitä, että ei ymmärretä arvoja, niiden merkitystä ja vaikutuksia. On löydettävä arvovirrat, -suvannot ja -kasaumat, että arvotasapaino voidaan palauttaa. Arvovirtoja tasapainottaminen on yhteisöjen tai viime kädessä yhteiskuntien tehtävä.</p><p>Näkyvät ja merkitykselliset arvovirrat ovat kehityksen ja uudistumisen moottoreita, joilla tulosta ja yhteistä hyvää saadaan aikaan. Elinkeinoelämä, yhteiskunta ja kansalaiset tarvitsevat arvoja merkitysten viittoina, joilla ohjataan elämää ja tapahtumia haluttuun suuntaan. Ainoastaan kestävillä arvoilla saavutetaan kestäviä yhteiskuntajärjestelmiä, elinvoimasta yritystoimintaa ja reilua arkea kansalaisille.</p><p>Tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna itsenäisellä ajattelulla ja mielikuvituksella kaivetaan esille arvoja sekä uusia oivalluksia. Pitää rohkeasti haastaa mielikuvitus tuottamaan uusia mielikuvitusvallankumouksia, jolloin uusia innovaatioita voi syntyä. Kun asioita yhdistellään uusilla tavoilla, saadaan oikeita aivomyrskyjä koostamaan pirstaleisista ajatuksista innovaatioita.</p><p>Lopulta arvojen tehtävä on kuvata inhimillisyyttä, jolla on merkitystä. Saada aikaan kohtaamisia, joilla on sisältöä. Muuttaa käyttäytymistä tavaroiden kuluttamisesta elämysten ja ihmissuhteiden &rdquo;kuluttamiseen&rdquo;. Toisin sanoen arvojen pitää yhdistää asiat, kohtaamiset ja ihmiset tilanteeseen sopivalla tavalla. Silloin syntyy tasapainoisempaa elämää, unelmien täyttymystä ja laadukkaita ihmissuhteita.</p><p>Arvoilla tasapainotettu arki kestää kritiikkiä ja ajan patinaa. Tätä itseasiassa arvot ja arvonmuodostus tarkoittavat, eikä kyse ole vain hinnasta!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ainoastaan pieni ryhmä kansalaisista on kiinnostunut arvoista tai arvonmuodostuksesta, jos tutkimuksia on uskominen. Arvojen sisältöä ei tunneta, merkitys on epäselvä ja vaikutukset vaikeaselkoisia. Tilannetta ei paranna yhtään se, että päättäjät hämärtävät tarkoituksella arvokäsitteitä.

Elämässä toimivan vuorovaikutuksen ja tuloksellisuuden on perustuttava luottamukseen ja se taas tarvitsee yhteisen ymmärryksen myös arvoista, että niiden ohjaava merkitys avautuu. Vasta ymmärryksen kautta arvojen ja arvonmuodostuksen vaikutuksia voi tarkastella ilman mielikuvituksen niistä muodostamaa valheellista mielikuvaa tai huteraa illuusiota.

Kaikesta toiminnasta ja tekemisestä syntyy arvoa, myönteistä tai kielteistä. Se voi aiheuttaa kuluja tai muodostaa tuloja. Arvo voikin ilmentyä monenlaisilla kasvoilla eri yhteyksissä, kun kasvot saadaan näkyviksi. Tiedostamattomatkin asiat ovat arvonlähteitä, vaikka emme sitä itse havaitse. Tällöin arvot jäävät vain hyödyntämättä, vaikka niillä olisi oikeastikin merkitystä.

Tarvitaan siis selvityksiä ja tutkimuksia, että arvo ja arvonmuodostus tunnistetaan arjen muusta touhusta. Arkisesta toiminnasta tunnistetut arvopisteet ovat monen uuden oivalluksen, innovaation ja menestystarinan käynnistävä voima. Voikin sanoa, että arvo on myös katalyytti tai liima toiminnalle, jolla on meille arvoa.

Taloudellisen arvon saaminen edellyttää asiakkaiden tarpeiden tyydyttämistä. Sosiaaliset arvot korostavat yhteisöllisyyttä, sosiaalista hyväksyttävyyttä tai yhteistä hyvää. Ekologiset arvot vetoavat resurssitehokkuuteen tai luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Kulttuuriset arvot määrittelevät yhteisön toiminnan ja arvotasapainon syntymistä. Arvotasapaino onkin lopulta kaikkien arvojen summa. Jokainen arvon osatekijä siten joko kasvattaa tai vähentää kokonaisarvoa.

Kaikki järjestelmät pyrkivät saavuttamaan tasapainon ennemmin tai myöhemmin. Tästä luonto näyttää esimerkkiä monilla tavoilla. Epätasapainoiset järjestelmät romahtavat, mutta järjestelmä korjaa usein itse itseään saaden järjestelmän uudelleen tasapainoon. Ihmisten luomille epätasapainoisille järjestelmille käy aivan samalla tavalla kuin luonnon järjestelmille, ellei niitä oikaista tasapainoon. Ihmisten maailma onkin mielenkiintoinen arvojen testilaboratorio, joka on kautta aikojen tasapainollut erilaisten ääripäiden ja -ilmiöiden kanssa. Tämä on osoittanut, että vasta tasapainossa olevat arvot ja arvomuodostus kasvattaa yksilöiden ja ryhmien välistä luottamusta ja syntyy uutta yhteistä hyvää.

Arvoja sekä arvonmuodostusta on entistä tärkeämpi ymmärtää digisaation ja nopeasti uudistuvan arjen takia.

Keskittyneissä järjestelmissä syntyy arvovirtoja, joita digisaatio kokoaa entistä pienemmille ryhmille. Arvovirtojen keskittyessä vain pienille ryhmille rikkoutuu tasapaino ja unelma yhdenvertaisuudesta. Epätasapaino pysäyttää kehityksen ja aiheuttaa ennen pitkään kaikille menetyksiä. Tämä ei tietysti ole arvojen tai arvonmuodostuksen vika tai syy. Se on seurausta siitä, että ei ymmärretä arvoja, niiden merkitystä ja vaikutuksia. On löydettävä arvovirrat, -suvannot ja -kasaumat, että arvotasapaino voidaan palauttaa. Arvovirtoja tasapainottaminen on yhteisöjen tai viime kädessä yhteiskuntien tehtävä.

Näkyvät ja merkitykselliset arvovirrat ovat kehityksen ja uudistumisen moottoreita, joilla tulosta ja yhteistä hyvää saadaan aikaan. Elinkeinoelämä, yhteiskunta ja kansalaiset tarvitsevat arvoja merkitysten viittoina, joilla ohjataan elämää ja tapahtumia haluttuun suuntaan. Ainoastaan kestävillä arvoilla saavutetaan kestäviä yhteiskuntajärjestelmiä, elinvoimasta yritystoimintaa ja reilua arkea kansalaisille.

Tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna itsenäisellä ajattelulla ja mielikuvituksella kaivetaan esille arvoja sekä uusia oivalluksia. Pitää rohkeasti haastaa mielikuvitus tuottamaan uusia mielikuvitusvallankumouksia, jolloin uusia innovaatioita voi syntyä. Kun asioita yhdistellään uusilla tavoilla, saadaan oikeita aivomyrskyjä koostamaan pirstaleisista ajatuksista innovaatioita.

Lopulta arvojen tehtävä on kuvata inhimillisyyttä, jolla on merkitystä. Saada aikaan kohtaamisia, joilla on sisältöä. Muuttaa käyttäytymistä tavaroiden kuluttamisesta elämysten ja ihmissuhteiden ”kuluttamiseen”. Toisin sanoen arvojen pitää yhdistää asiat, kohtaamiset ja ihmiset tilanteeseen sopivalla tavalla. Silloin syntyy tasapainoisempaa elämää, unelmien täyttymystä ja laadukkaita ihmissuhteita.

Arvoilla tasapainotettu arki kestää kritiikkiä ja ajan patinaa. Tätä itseasiassa arvot ja arvonmuodostus tarkoittavat, eikä kyse ole vain hinnasta!

]]>
0 http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254161-arvoviisas-vai-ainoastaan-hintatietoinen#comments Arvonmuodostus Arvot Inhimillisyys Vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Sat, 21 Apr 2018 07:42:10 +0000 Keijo Houhala http://keijohouhala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254161-arvoviisas-vai-ainoastaan-hintatietoinen
Hannan toive: "Mettiin luuhuamaan ja tuulena vinkumaan" http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251341-hannan-toive-mettiin-luuhuamaan-ja-tuulena-vinkumaan <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Ystävät keräävät rahaa kuolemansairaan Hanna Pahlstenin, 32, muistometsään. Pahlsten haaveilee, että metsästä tulisi lapsille lohduttava paikka, jossa äidin läsnäolon voi tuntea tuulena kasvoilla ja kuulla linnun lauluna oksilla.&quot;&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katso alla &quot;Viimeinen lahja kuolevalle ystävälle&quot;</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10085257" title="https://yle.fi/uutiset/3-10085257">https://yle.fi/uutiset/3-10085257</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Näin teet lahjoituksen Hannan muistometsälle:</strong></p><p>Siirrä haluamasi summa Luonnonperintösäätiön lahjoitustilille FI78 5494 0950 0224 93</p><p>Kirjoita viestikenttään &quot;Hannan muistometsä&quot; ja saajaksi Luonnonperintösäätiö.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Omasta puolestani toivotan siunausta ja voimia Hannalle, hänen omaisille ja ystävilleen.</strong></p><p><strong>Asia sykähdytti mieltäni ja olen mukana muistometsän keräyksessä.</strong></p><p><strong>Oletko myös Sinä mukana? <img alt="heart" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/heart.png" title="heart" width="23" /></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Ystävät keräävät rahaa kuolemansairaan Hanna Pahlstenin, 32, muistometsään. Pahlsten haaveilee, että metsästä tulisi lapsille lohduttava paikka, jossa äidin läsnäolon voi tuntea tuulena kasvoilla ja kuulla linnun lauluna oksilla." 

 

Katso alla "Viimeinen lahja kuolevalle ystävälle"

https://yle.fi/uutiset/3-10085257

 

Näin teet lahjoituksen Hannan muistometsälle:

Siirrä haluamasi summa Luonnonperintösäätiön lahjoitustilille FI78 5494 0950 0224 93

Kirjoita viestikenttään "Hannan muistometsä" ja saajaksi Luonnonperintösäätiö.

 

Omasta puolestani toivotan siunausta ja voimia Hannalle, hänen omaisille ja ystävilleen.

Asia sykähdytti mieltäni ja olen mukana muistometsän keräyksessä.

Oletko myös Sinä mukana? heart

]]>
8 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251341-hannan-toive-mettiin-luuhuamaan-ja-tuulena-vinkumaan#comments Inhimillisyys Keräys Luonnon monimuotoisuus Ympäristöystävällinen Ystävä Sat, 24 Feb 2018 11:06:07 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251341-hannan-toive-mettiin-luuhuamaan-ja-tuulena-vinkumaan
Hannan toive: "Mettiin luuhuamaan ja tuulena vinkumaan" http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251340-hannan-toive-mettiin-luuhuamaan-ja-tuulena-vinkumaan <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Ystävät keräävät rahaa kuolemansairaan Hanna Pahlstenin, 32, muistometsään. Pahlsten haaveilee, että metsästä tulisi lapsille lohduttava paikka, jossa äidin läsnäolon voi tuntea tuulena kasvoilla ja kuulla linnun lauluna oksilla.&quot;&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katso alla &quot;Viimeinen lahja kuolevalle ystävälle&quot;</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10085257" title="https://yle.fi/uutiset/3-10085257">https://yle.fi/uutiset/3-10085257</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Näin teet lahjoituksen Hannan muistometsälle:</strong></p><p>Siirrä haluamasi summa Luonnonperintösäätiön lahjoitustilille FI78 5494 0950 0224 93</p><p>Kirjoita viestikenttään &quot;Hannan muistometsä&quot; ja saajaksi Luonnonperintösäätiö.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Omasta puolestani toivotan siunausta ja voimia Hannalle, hänen omaisille ja ystävilleen.</strong></p><p><strong>Asia sykähdytti mieltäni ja olen mukana muistometsän keräyksessä.</strong></p><p><strong>Oletko myös Sinä mukana? <img alt="heart" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/heart.png" title="heart" width="23" /></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Ystävät keräävät rahaa kuolemansairaan Hanna Pahlstenin, 32, muistometsään. Pahlsten haaveilee, että metsästä tulisi lapsille lohduttava paikka, jossa äidin läsnäolon voi tuntea tuulena kasvoilla ja kuulla linnun lauluna oksilla." 

 

Katso alla "Viimeinen lahja kuolevalle ystävälle"

https://yle.fi/uutiset/3-10085257

 

Näin teet lahjoituksen Hannan muistometsälle:

Siirrä haluamasi summa Luonnonperintösäätiön lahjoitustilille FI78 5494 0950 0224 93

Kirjoita viestikenttään "Hannan muistometsä" ja saajaksi Luonnonperintösäätiö.

 

Omasta puolestani toivotan siunausta ja voimia Hannalle, hänen omaisille ja ystävilleen.

Asia sykähdytti mieltäni ja olen mukana muistometsän keräyksessä.

Oletko myös Sinä mukana? heart

]]>
1 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251340-hannan-toive-mettiin-luuhuamaan-ja-tuulena-vinkumaan#comments Inhimillisyys Keräys Luonnon monimuotoisuus Ympäristöystävällinen Ystävä Sat, 24 Feb 2018 11:00:11 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251340-hannan-toive-mettiin-luuhuamaan-ja-tuulena-vinkumaan
Jälkiviisaat maitolasin äärellä http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248776-jalkiviisaat-maitolasin-aarella <p>Aktiivimalli on puhuttanut paljon. En ole hirveästi keskusteluun osallistunut viimeaikoina, koska mitään uutta tai yllättävää tässä ei ole.</p><p>Neljä vuotta sitten varoittelin blogikirjoituksessani, kuinka &quot;lopputuloksena työttömyydestä tulee täyttä työtä, vain, jotta oikeus elää saadaan pitää&quot; ja &quot;valitessamme tämän kehityksen, yhä suurempi osa kansaa tulee tekemään yhä enemmän työtä nimellisesti työttömänä&quot;. Tietty vielä herkullisena huomautuksena löytyy &quot;Vaikka nykypäivänä [2014] voi tuntua hurjalta ajatus, jossa osa kansasta tekee työtä työleireillä ilman terveydenhuoltoa, emme huomaa, miten poliittisesti korrektisti näitäkin asioita voidaan edistää&quot;. Poliittisesti korrekti tapa on jättää konkreettinen leiri kuvioista pois ja heikentää terveydenhuoltoa, joskin leirimuotoisesta mahdollisuudesta taisi jo joku poliitikko &#39;vitsailla&#39;.</p><p>Kun vuosia ennalta asian ihmettely ja yritys tuoda keskusteluun ei ole auttanut, vaikea nähdä sen jälkijättöisestikään hirveästi tekevän mitään. It&#39;s no use crying over spilled milk.</p><p>Tietty on mukava nähdä, että on taas joissain piireissä trendikästä seisoa työttömien oikeuksien puolella. Ei tämä kehitys hyvältä tietenkään näytä ja hienoa on, että se yhä laajemmin ymmärretään.</p><p>Harmillinen asia tässä vain on, ettei tämän hallituksen aikana muutosta ole tulossa, eikä hyvältä näytä seuraavankaan aikana. Kun se aika viimein tulisi muuttaa tilannetta, lienemme jo niin tottuneita järjestelmään, ettei kuuluisaa poliittista tahtoa ole sitä enää muuttaa. Tiensä keskusteluun löytää jokin uusi kamaluus, jonka avulla poliitista menestystä rakennetaan. Toki toivon, etten pääse tästä kirjoituksesta itseäni lainaamaan kymmenen vuoden päästä.</p><p>Koska ei hirveästi ole uutta sanottavaa, lainaan itseäni lisää tuosta neljän vuoden takaisesta kirjoituksestani &quot;<a href="http://Aktiivimalli on puhuttanut paljon. En ole hirveästi keskusteluun osallistunut viimeaikoina, koska mitään uutta tai yllättävää tässä ei ole. Neljä vuotta sitten varoittelin blogikirjoituksessani, kuinka &quot;lopputuloksena työttömyydestä tulee täyttä työtä, vain, jotta oikeus elää saadaan pitää&quot; ja &quot;valitessamme tämän kehityksen, yhä suurempi osa kansaa tulee tekemään yhä enemmän työtä nimellisesti työttömänä&quot;. Tietty vielä herkullisena huomautuksena löytyy &quot;Vaikka nykypäivänä [2014] voi tuntua hurjalta ajatus, jossa osa kansasta tekee työtä työleireillä ilman terveydenhuoltoa, emme huomaa, miten poliittisesti korrektisti näitäkin asioita voidaan edistää&quot;. Poliittisesti korrekti tapa on jättää konkreettinen leiri kuvioista pois ja heikentää terveydenhuoltoa, joskin leirimuotoisesta mahdollisuudesta taisi jo joku poliitikko &#039;vitsailla&#039;. Kun vuosia ennalta asian ihmettely ja yritys tuoda keskusteluun ei ole auttanut, vaikea nähdä sen jälkijättöisestikään hirveästi tekevän mitään. It&#039;s no use crying over spilled milk. Tietty on mukava nähdä, että on taas joissain piireissä trendikästä seisoa työttömien oikeuksien puolella. Ei tämä kehitys hyvältä tietenkään näytä ja hienoa on, että se yhä laajemmin ymmärretään. Harmillinen asia tässä vain on, ettei tämän hallituksen aikana muutosta ole tulossa, eikä hyvältä näytä seuraavankaan aikana. Kun se aika viimein tulisi muuttaa tilannetta, lienemme jo niin tottuneita järjestelmään, ettei kuuluisaa poliittista tahtoa ole sitä enää muuttaa. Tiensä keskusteluun löytää jokin uusi kamaluus, jonka avulla poliitista menestystä rakennetaan. Toki toivon, etten pääse tästä kirjoituksesta itseäni lainaamaan kymmenen vuoden päästä. Koska ei hirveästi ole uutta sanottavaa, lainaan itseäni lisää tuosta neljän vuoden takaisesta kirjoituksestani &quot;Ajatuksia ajastamme&quot; (pätkiä sieltä täältä, mutta jokseenkin koherentisti aseteltuna ): &quot;Vuosikausia on toistettu, kuinka vain perinteisesti työtä tekemällä voi pysyä hengissä. Emme jostain syystä hyväksy yhteiskuntamme menneen siinä määrin eteenpäin, ettei tämä pidä enää paikkaansa. Ruokaa heitämme tonneittain kaatopaikalle vuosittain eikä jokainen tämän maan kattokaan pidä asukkaita allaan. Kyse on haluttomuudesta hyväksyä kasvavaa yhteiskunnallista hyvinvointia yhteisenä projektina. Vaatiessamme jokaista työstämään materiaalisen hyvinvoinnin eteen, henkinen hyvinvointimme on laskenut kuin lehmän häntä jo vuosia putkeen. Sitä ei korjata materialla, ei talouskasvulla, ei AAA-luottoluokituksilla. Se hoidetaan sillä työllä, josta kukaan ei mitään maksa. Se on sitä työtä, joka ei materiaa tuota. Sitä työtä tarvitaan jokaiselta, joka päivä, joka hetki. Siihen työhön ei titteleitä eikä koulutusta vaadita. Se on työtä ihmisyyden eteen. Miten voisimme saavuttaa hyvinvointia keskinäisissä suhteissamme? Onko sillä merkitystä, millä tavoin kohtelemme lähimmäisiämme verrattuna niihin, joita emme tunne? Voimmeko oikeutetusti toimia eri tavoin eri ihmisiä kohtaan? Emmekö silloin ilmaise, että tästä ihmisestä ei voi tulla lähimmäiseni? Toistaiseksi olemme jumiutuneet myös internetissä erilaisiin kuppikuntiin, mutta mitä enemmän ihmiset ovat keskenään tekemisissä monien eri reittien kautta, sitä vakavammin joudumme ihmisyyden haasteen eteen: Voitko kohdella tätä henkilöä samalla kunnioituksella kuin rakkaimpiasi, ja jos et, niin miksi et? Halu järjestää ihmiset erilaisiin luokkiin mitä erilaisimmin perustein on loppuviimein oman ihmisyytensä kieltämistä. Tekeekö yhteiskunnallinen asema, syntyperä tai ihonväri todellista eroa ihmisten välillä? Mitä loppuviimein on se, mikä meidät erottaa toisistamme?&quot; Ilmeisen ajankohtaisia pohdintoja myös vuodelle 2018.">Ajatuksia ajastamme</a>&quot; (pätkiä sieltä täältä, mutta jokseenkin koherentisti aseteltuna ):</p><p>&quot;Vuosikausia on toistettu, kuinka vain perinteisesti työtä tekemällä voi pysyä hengissä. Emme jostain syystä hyväksy yhteiskuntamme menneen siinä määrin eteenpäin, ettei tämä pidä enää paikkaansa. Ruokaa heitämme tonneittain kaatopaikalle vuosittain eikä jokainen tämän maan kattokaan pidä asukkaita allaan. Kyse on haluttomuudesta hyväksyä kasvavaa yhteiskunnallista hyvinvointia yhteisenä projektina.</p><p>Vaatiessamme jokaista työstämään materiaalisen hyvinvoinnin eteen, henkinen hyvinvointimme on laskenut kuin lehmän häntä jo vuosia putkeen. Sitä ei korjata materialla, ei talouskasvulla, ei AAA-luottoluokituksilla. Se hoidetaan sillä työllä, josta kukaan ei mitään maksa. Se on sitä työtä, joka ei materiaa tuota. Sitä työtä tarvitaan jokaiselta, joka päivä, joka hetki. Siihen työhön ei titteleitä eikä koulutusta vaadita. Se on työtä ihmisyyden eteen.</p><p>Miten voisimme saavuttaa hyvinvointia keskinäisissä suhteissamme? Onko sillä merkitystä, millä tavoin kohtelemme lähimmäisiämme verrattuna niihin, joita emme tunne? Voimmeko oikeutetusti toimia eri tavoin eri ihmisiä kohtaan? Emmekö silloin ilmaise, että tästä ihmisestä ei voi tulla lähimmäiseni?</p><p>Toistaiseksi olemme jumiutuneet myös internetissä erilaisiin kuppikuntiin, mutta mitä enemmän ihmiset ovat keskenään tekemisissä monien eri reittien kautta, sitä vakavammin joudumme ihmisyyden haasteen eteen: Voitko kohdella tätä henkilöä samalla kunnioituksella kuin rakkaimpiasi, ja jos et, niin miksi et?</p><p>Halu järjestää ihmiset erilaisiin luokkiin mitä erilaisimmin perustein on loppuviimein oman ihmisyytensä kieltämistä. Tekeekö yhteiskunnallinen asema, syntyperä tai ihonväri todellista eroa ihmisten välillä? Mitä loppuviimein on se, mikä meidät erottaa toisistamme?&quot;</p><p>Ilmeisen ajankohtaisia pohdintoja myös vuodelle 2018.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimalli on puhuttanut paljon. En ole hirveästi keskusteluun osallistunut viimeaikoina, koska mitään uutta tai yllättävää tässä ei ole.

Neljä vuotta sitten varoittelin blogikirjoituksessani, kuinka "lopputuloksena työttömyydestä tulee täyttä työtä, vain, jotta oikeus elää saadaan pitää" ja "valitessamme tämän kehityksen, yhä suurempi osa kansaa tulee tekemään yhä enemmän työtä nimellisesti työttömänä". Tietty vielä herkullisena huomautuksena löytyy "Vaikka nykypäivänä [2014] voi tuntua hurjalta ajatus, jossa osa kansasta tekee työtä työleireillä ilman terveydenhuoltoa, emme huomaa, miten poliittisesti korrektisti näitäkin asioita voidaan edistää". Poliittisesti korrekti tapa on jättää konkreettinen leiri kuvioista pois ja heikentää terveydenhuoltoa, joskin leirimuotoisesta mahdollisuudesta taisi jo joku poliitikko 'vitsailla'.

Kun vuosia ennalta asian ihmettely ja yritys tuoda keskusteluun ei ole auttanut, vaikea nähdä sen jälkijättöisestikään hirveästi tekevän mitään. It's no use crying over spilled milk.

Tietty on mukava nähdä, että on taas joissain piireissä trendikästä seisoa työttömien oikeuksien puolella. Ei tämä kehitys hyvältä tietenkään näytä ja hienoa on, että se yhä laajemmin ymmärretään.

Harmillinen asia tässä vain on, ettei tämän hallituksen aikana muutosta ole tulossa, eikä hyvältä näytä seuraavankaan aikana. Kun se aika viimein tulisi muuttaa tilannetta, lienemme jo niin tottuneita järjestelmään, ettei kuuluisaa poliittista tahtoa ole sitä enää muuttaa. Tiensä keskusteluun löytää jokin uusi kamaluus, jonka avulla poliitista menestystä rakennetaan. Toki toivon, etten pääse tästä kirjoituksesta itseäni lainaamaan kymmenen vuoden päästä.

Koska ei hirveästi ole uutta sanottavaa, lainaan itseäni lisää tuosta neljän vuoden takaisesta kirjoituksestani "Ajatuksia ajastamme" (pätkiä sieltä täältä, mutta jokseenkin koherentisti aseteltuna ):

"Vuosikausia on toistettu, kuinka vain perinteisesti työtä tekemällä voi pysyä hengissä. Emme jostain syystä hyväksy yhteiskuntamme menneen siinä määrin eteenpäin, ettei tämä pidä enää paikkaansa. Ruokaa heitämme tonneittain kaatopaikalle vuosittain eikä jokainen tämän maan kattokaan pidä asukkaita allaan. Kyse on haluttomuudesta hyväksyä kasvavaa yhteiskunnallista hyvinvointia yhteisenä projektina.

Vaatiessamme jokaista työstämään materiaalisen hyvinvoinnin eteen, henkinen hyvinvointimme on laskenut kuin lehmän häntä jo vuosia putkeen. Sitä ei korjata materialla, ei talouskasvulla, ei AAA-luottoluokituksilla. Se hoidetaan sillä työllä, josta kukaan ei mitään maksa. Se on sitä työtä, joka ei materiaa tuota. Sitä työtä tarvitaan jokaiselta, joka päivä, joka hetki. Siihen työhön ei titteleitä eikä koulutusta vaadita. Se on työtä ihmisyyden eteen.

Miten voisimme saavuttaa hyvinvointia keskinäisissä suhteissamme? Onko sillä merkitystä, millä tavoin kohtelemme lähimmäisiämme verrattuna niihin, joita emme tunne? Voimmeko oikeutetusti toimia eri tavoin eri ihmisiä kohtaan? Emmekö silloin ilmaise, että tästä ihmisestä ei voi tulla lähimmäiseni?

Toistaiseksi olemme jumiutuneet myös internetissä erilaisiin kuppikuntiin, mutta mitä enemmän ihmiset ovat keskenään tekemisissä monien eri reittien kautta, sitä vakavammin joudumme ihmisyyden haasteen eteen: Voitko kohdella tätä henkilöä samalla kunnioituksella kuin rakkaimpiasi, ja jos et, niin miksi et?

Halu järjestää ihmiset erilaisiin luokkiin mitä erilaisimmin perustein on loppuviimein oman ihmisyytensä kieltämistä. Tekeekö yhteiskunnallinen asema, syntyperä tai ihonväri todellista eroa ihmisten välillä? Mitä loppuviimein on se, mikä meidät erottaa toisistamme?"

Ilmeisen ajankohtaisia pohdintoja myös vuodelle 2018.

]]>
2 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248776-jalkiviisaat-maitolasin-aarella#comments Aktiivimalli Ennustajaeukko Inhimillisyys Maitolasi Työttömyys Sun, 07 Jan 2018 12:24:54 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248776-jalkiviisaat-maitolasin-aarella
Oikeus- ja Sivistysvaltio ei sorra työttömiä ja köyhiä http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248061-oikeus-ja-sivistysvaltio-ei-sorra-tyottomia-ja-koyhia <p>&nbsp;</p><p>Sosiaalisesta mediasta on saanut lukea monenmoisia kommentteja ns aktiivimallista.</p><p><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_124+2017.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_124+2017.aspx</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Tuntuu etteivät ihmiset todellakaan tiedä mistä on kyse. Moni ihmettelee mitä pahaa aktivoinnissa on ja miksi työttömät eivät muka<em> aio </em>osallistua niihin vaadittaviin toimiin.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Aio osallistua?! </em>Kuinka pihalla monet ovatkaan?! Kaikki työttömät EIVÄT tule saamaan haluistaan huolimatta työpaikkaa tai koulutuspaikkaa tai mitään muutakaan paikkaa joka estäisi päivärahan tippumisen.<br />Siitä on kyse.</p><p><em>Työtön EI saa valita ITSE mitä tekee.</em><br />&nbsp;</p><p><em>Joku muu päättää </em>pääseekö työtön johonkin työhön, koulutukseen tai tms toimintaan vai ei.<br />Ja KUN EI pääse vaikka haluaisi, työttömältä se raha viedään, ei siltä kielteisen-päätöksen tehneeltä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/ajankohtaista/2017-12-20-01/index.html"><u>http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/ajankohtaista/2017-12-20-01/index.html</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Nyt on tehty Kansalaisaloite tuon surkean lain kumoamiseksi.</u></strong></p><p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730"><u>https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Jokainen joka<em> ei </em>halua työttömiä kohdeltavan kuin he eivät olisi ihmisiä, joita koskee Suomen perustuslaki, ihmisoikeussopimukset ja muut kansainväliset sopimukset, käy nyt laittamassa nimensä tuohon aloitteeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Suosittelen myös heitä, jotka ovat vielä (<em>toistaiseksi!</em>) töissä allekirjoittamaan tuon aloitteen.&nbsp;&nbsp;</p><p>Lopputili voi tulla ja tuleekin usein yllättäen ja siinähän sitä sit on ihmettelemistä oman aktivointinsa kanssa!</p><p>&nbsp;</p><p>Heikompien sortamisen on loputtava!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sosiaalisesta mediasta on saanut lukea monenmoisia kommentteja ns aktiivimallista.


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_124+2017.aspx

 

Tuntuu etteivät ihmiset todellakaan tiedä mistä on kyse. Moni ihmettelee mitä pahaa aktivoinnissa on ja miksi työttömät eivät muka aio osallistua niihin vaadittaviin toimiin.

 

Aio osallistua?! Kuinka pihalla monet ovatkaan?! Kaikki työttömät EIVÄT tule saamaan haluistaan huolimatta työpaikkaa tai koulutuspaikkaa tai mitään muutakaan paikkaa joka estäisi päivärahan tippumisen.
Siitä on kyse.

Työtön EI saa valita ITSE mitä tekee.
 

Joku muu päättää pääseekö työtön johonkin työhön, koulutukseen tai tms toimintaan vai ei.
Ja KUN EI pääse vaikka haluaisi, työttömältä se raha viedään, ei siltä kielteisen-päätöksen tehneeltä.

 

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/ajankohtaista/2017-12-20-01/index.html

 

Nyt on tehty Kansalaisaloite tuon surkean lain kumoamiseksi.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

 

Jokainen joka ei halua työttömiä kohdeltavan kuin he eivät olisi ihmisiä, joita koskee Suomen perustuslaki, ihmisoikeussopimukset ja muut kansainväliset sopimukset, käy nyt laittamassa nimensä tuohon aloitteeseen.

 

Suosittelen myös heitä, jotka ovat vielä (toistaiseksi!) töissä allekirjoittamaan tuon aloitteen.  

Lopputili voi tulla ja tuleekin usein yllättäen ja siinähän sitä sit on ihmettelemistä oman aktivointinsa kanssa!

 

Heikompien sortamisen on loputtava!

 

]]>
8 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248061-oikeus-ja-sivistysvaltio-ei-sorra-tyottomia-ja-koyhia#comments Aktiivimalli Ihmisoikeudet Inhimillisyys Kansalaisaloite Työttömyystuki Fri, 22 Dec 2017 12:33:33 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248061-oikeus-ja-sivistysvaltio-ei-sorra-tyottomia-ja-koyhia
Äänin 45-39 ihmisyys voitti Helsingissä http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246922-aanin-45-39-ihmisyys-voitti-helsingissa <p>YLEn tuoreen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9955728"><u>puoluekannatusarvion</u></a> mukaan SDP on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.</p><p>En yleensä anna näiden gallupien vaikuttaa mielenrauhaani, mutta kaiken tämän viime aikojen tympeyden keskellä annan itseni ehkä nyt hieman ilostua tästä tuloksesta. Onhan tässä joulukin ihan nurkan takana.</p><p>Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saisimme nyt jämähtää tyytyväisyyteemme. Meidän on skarpattava entistä enemmän, ymmärrettävä, mistä suosiomme nousu johtuu ja ottaa entistä rohkeampi rooli - etenkin näin poliittisen polarisaation aikana.</p><p>Viestinnän kannalta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9955233"><u>stadin valtuuston paperittomat-keissi</u></a> ei mennyt ihan niin hyvin kuin se olisi voinut mennä. Aloite ei olisi mennyt läpi ilman meidän ääniämme, mutta silti meidät on nostettu koko jutun pahiksiksi. Tilanteen oli annettu pitkittyä ja nämä ihmiset ovat roikkuneet limbossaan jo ihan liian kauan. Niinpä vääräkin päätös on tässä vaiheessa parempi kuin ei päätöstä lainkaan.</p><p>Samaan aikaan ei voi kuin kysyä: miten päätös, joka auttaa kaikista haavoittuvaisimpia ihmisiä heidän epätoivoisimpina hetkinään voi olla väärä? Juuri tämän vuoksi oma kantani oli itsestäänselvä.</p><p>Arvostan suuresti aloitteen tehneen demarikollega Thomas Wallgrenin viisautta ja kokemusta. Lisäksi tilanne koskettaa minua henkilökohtaisesti: jo omista lähtökohdistani johtuen, mutta myös siksi, että olen seurannut näiden ihmisten tilannetta ja ahdinkoa alusta saakka.</p><p>Joulun ja muiden &rdquo;kiireiden&rdquo; vuoksi päätös olisi todennäköisesti venynyt ensi kevääseen saakka, eikä sitä voi parhaalla tahdollaankaan pitää kenenkään etujen mukaisena.</p><p>Talouden ja kansanterveyden kannalta lienee selvää, että näiden ihmisten auttaminen nyt (esimerkiksi rokotteiden kaltaisten ennaltaehkäisevien toimien muodossa) on perustellumpi ratkaisu kuin se, että heidät jätettäisiin nyt heitteille. Tuollaisen tilanteen jälkihoito tulisi huomattavast kalliimmaksi ja tuossa tilanteessa olisi otettava huomioon myös se, millaisen riskin erilaiset, täysin ehkäistävissä olevat tartuntataudit aiheuttaisivat meille kaikille.</p><p>Nämä ihmiset, joiden elämään päätös vaikuttaa, ovat jo täällä. Heidän vuokseen päätös tehtiin, ei niiden &rdquo;massojen&rdquo;, joiden oikeistopopulistit haluavat uskotella olevan tulossa. Ja sitäpaitsi: kuka jaksaa uskoa ihmiset tulevan Suomeen saakka vain muutaman antibiootin tähden? Ei näille ihmisille osoitettavalla avulla todellakaan herroiksi eletä.</p><p>Ja niille, jotka jaksavat jankuttaa paperittomien ihmisten &rdquo;laittomuudesta&rdquo;, menkää ja <a href="http://www.paperittomat.fi/"><u>lukekaa aiheesta</u></a>. Siitä on kirjoitettu niin paljon, että paperittomuuteen johtavien moninaisten syiden ei pitäisi olla enään kenellekään epäselviä. Ja jos yhä sittenkin haluatte osoitella sormella ja etsiä syyllisiä: osoittakaa se hallituksen suuntaan. Heidän käsittämättömän maahanmuuttopolitiikan seurausta tämäkin on.</p><p>Viimeistään valtuustossa kuullut puheenvuorot esimerkiksi Kokoomukselta ovat osoittaneet minulle, ettei inhimillinen hätä todellakaan kuulu puolueen sanavarastoon. Hallituspuolueena Kokoomus on mitään omantunnontuskia kärsimättä osaltaan kurjistanut suomalaisten vähävaraisten arkea koko vaalikauden ajan.</p><p>Ei siis ole yllättävää, että vielä vähemmän heitä kiinnostaa Safia Syyrialaisen tai Ali Afgaanin hätä.</p><p>Kokoomuksen linja on paikoin jopa pelottavan lähellä halla-aholaista maailmankatsomusta, jossa nämä ihmiset halutaan aidata muun maailman ja ihmisarvon ulkopuolelle.</p><p>SDP on humaani puolue. Ihmisestä välittäminen on koko toimintamme DNA. Sellainen ei rajoitu vain kotikaupunkiin tai Suomeen &ndash; se ajatusmaailma on globaali.</p><p>Itselleni päätös oli siis selvä käytännössä katsoen kokoa ajan. Haluavat eri tahot medän uskovan mitä tahansa, on meillä asiat niin paljon paremmin kuin suurimmalla osalla maailmassa. Meillä on siis varaa (ja syytä!) puolustaa niitä arvoja, joille koko yhteiskuntamme on rakennettu: välittämista, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta.</p><p>Näin me myös teimme. Ei se helppoa ollut, mutta saamme olla ylpeitä siitä, että tarpeen sitä vaatiessa emme perääntyneet, emme jääneet pelon uhreiksi emmekä kääntäneet selkäämme hädälle. Ja nimenomaan me ratkaisimme asian ihmisen hyväksi.</p><p>On sillä tosi ollut hintansa: viime päivien aikana on postia taas tullut. Onneksi näissä herjauksissa ja käskyissä palata &rdquo;kotiini&rdquo; ei ole mitään uutta.</p><p>Kaiken mitä teen, teen sydämelläni. Sydämessäni myös tiedän päätöksen olleen oikea, mutta vielä enemmän siitä muistutti kyyneleet silmiini saanut keskustelu perheeni kanssa. Oikeistopoliitikkojen valitusta enemmän minulle merkitsee 10- ja 9-vuotiaiden lasteni ilo siitä, että nämä ihmiset eivät tule jäämään ilman apua.</p> YLEn tuoreen puoluekannatusarvion mukaan SDP on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

En yleensä anna näiden gallupien vaikuttaa mielenrauhaani, mutta kaiken tämän viime aikojen tympeyden keskellä annan itseni ehkä nyt hieman ilostua tästä tuloksesta. Onhan tässä joulukin ihan nurkan takana.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saisimme nyt jämähtää tyytyväisyyteemme. Meidän on skarpattava entistä enemmän, ymmärrettävä, mistä suosiomme nousu johtuu ja ottaa entistä rohkeampi rooli - etenkin näin poliittisen polarisaation aikana.

Viestinnän kannalta stadin valtuuston paperittomat-keissi ei mennyt ihan niin hyvin kuin se olisi voinut mennä. Aloite ei olisi mennyt läpi ilman meidän ääniämme, mutta silti meidät on nostettu koko jutun pahiksiksi. Tilanteen oli annettu pitkittyä ja nämä ihmiset ovat roikkuneet limbossaan jo ihan liian kauan. Niinpä vääräkin päätös on tässä vaiheessa parempi kuin ei päätöstä lainkaan.

Samaan aikaan ei voi kuin kysyä: miten päätös, joka auttaa kaikista haavoittuvaisimpia ihmisiä heidän epätoivoisimpina hetkinään voi olla väärä? Juuri tämän vuoksi oma kantani oli itsestäänselvä.

Arvostan suuresti aloitteen tehneen demarikollega Thomas Wallgrenin viisautta ja kokemusta. Lisäksi tilanne koskettaa minua henkilökohtaisesti: jo omista lähtökohdistani johtuen, mutta myös siksi, että olen seurannut näiden ihmisten tilannetta ja ahdinkoa alusta saakka.

Joulun ja muiden ”kiireiden” vuoksi päätös olisi todennäköisesti venynyt ensi kevääseen saakka, eikä sitä voi parhaalla tahdollaankaan pitää kenenkään etujen mukaisena.

Talouden ja kansanterveyden kannalta lienee selvää, että näiden ihmisten auttaminen nyt (esimerkiksi rokotteiden kaltaisten ennaltaehkäisevien toimien muodossa) on perustellumpi ratkaisu kuin se, että heidät jätettäisiin nyt heitteille. Tuollaisen tilanteen jälkihoito tulisi huomattavast kalliimmaksi ja tuossa tilanteessa olisi otettava huomioon myös se, millaisen riskin erilaiset, täysin ehkäistävissä olevat tartuntataudit aiheuttaisivat meille kaikille.

Nämä ihmiset, joiden elämään päätös vaikuttaa, ovat jo täällä. Heidän vuokseen päätös tehtiin, ei niiden ”massojen”, joiden oikeistopopulistit haluavat uskotella olevan tulossa. Ja sitäpaitsi: kuka jaksaa uskoa ihmiset tulevan Suomeen saakka vain muutaman antibiootin tähden? Ei näille ihmisille osoitettavalla avulla todellakaan herroiksi eletä.

Ja niille, jotka jaksavat jankuttaa paperittomien ihmisten ”laittomuudesta”, menkää ja lukekaa aiheesta. Siitä on kirjoitettu niin paljon, että paperittomuuteen johtavien moninaisten syiden ei pitäisi olla enään kenellekään epäselviä. Ja jos yhä sittenkin haluatte osoitella sormella ja etsiä syyllisiä: osoittakaa se hallituksen suuntaan. Heidän käsittämättömän maahanmuuttopolitiikan seurausta tämäkin on.

Viimeistään valtuustossa kuullut puheenvuorot esimerkiksi Kokoomukselta ovat osoittaneet minulle, ettei inhimillinen hätä todellakaan kuulu puolueen sanavarastoon. Hallituspuolueena Kokoomus on mitään omantunnontuskia kärsimättä osaltaan kurjistanut suomalaisten vähävaraisten arkea koko vaalikauden ajan.

Ei siis ole yllättävää, että vielä vähemmän heitä kiinnostaa Safia Syyrialaisen tai Ali Afgaanin hätä.

Kokoomuksen linja on paikoin jopa pelottavan lähellä halla-aholaista maailmankatsomusta, jossa nämä ihmiset halutaan aidata muun maailman ja ihmisarvon ulkopuolelle.

SDP on humaani puolue. Ihmisestä välittäminen on koko toimintamme DNA. Sellainen ei rajoitu vain kotikaupunkiin tai Suomeen – se ajatusmaailma on globaali.

Itselleni päätös oli siis selvä käytännössä katsoen kokoa ajan. Haluavat eri tahot medän uskovan mitä tahansa, on meillä asiat niin paljon paremmin kuin suurimmalla osalla maailmassa. Meillä on siis varaa (ja syytä!) puolustaa niitä arvoja, joille koko yhteiskuntamme on rakennettu: välittämista, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Näin me myös teimme. Ei se helppoa ollut, mutta saamme olla ylpeitä siitä, että tarpeen sitä vaatiessa emme perääntyneet, emme jääneet pelon uhreiksi emmekä kääntäneet selkäämme hädälle. Ja nimenomaan me ratkaisimme asian ihmisen hyväksi.

On sillä tosi ollut hintansa: viime päivien aikana on postia taas tullut. Onneksi näissä herjauksissa ja käskyissä palata ”kotiini” ei ole mitään uutta.

Kaiken mitä teen, teen sydämelläni. Sydämessäni myös tiedän päätöksen olleen oikea, mutta vielä enemmän siitä muistutti kyyneleet silmiini saanut keskustelu perheeni kanssa. Oikeistopoliitikkojen valitusta enemmän minulle merkitsee 10- ja 9-vuotiaiden lasteni ilo siitä, että nämä ihmiset eivät tule jäämään ilman apua.

]]>
36 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246922-aanin-45-39-ihmisyys-voitti-helsingissa#comments Kotimaa Ennaltaehkäisy Inhimillisyys Pakolaisuus Paperittomat Rokotukset Fri, 01 Dec 2017 10:16:49 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246922-aanin-45-39-ihmisyys-voitti-helsingissa
Tapaus Fatim Diarra ja ruskean ihmisen velvollisuus olla hiljaa http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245663-tapaus-fatim-diarra-ja-ruskena-ihmisen-velvollisuus-olla-hiljaa <p>Me kaikki olemme tehneet virhearviointeja ja tulemme niitä tekemään jatkossakin. Se on yksi niistä asioista, jotka tekevät meistä ihmisiä. Myös meistä vähän julkisemmistakin toimijoista.</p><p><a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005437105.html"><u>Viimeisimpänä tämän sai kokea Vihreiden lappilaissyntyinen Fatim Diarra</u></a>. Hän teki virhearvioinnin kommentoidessaan oman sivunsa Facebook-päivityksen kommenttia tavalla, joka oli tarkoitetusta huumoristaan huolimatta valitettavan raju ja loukkaava. Myöhemmin hän pahoitteli niin kommenttiaan kuin sitä, että se oli tulkittavissa maaseudun mollaamiseksi, josta ei hänen mukaansa missään nimessä ollut kyse.</p><p>Koko asia ei olisi varmaan edes noussut valtakunnallisen median huomioon, ellei &rdquo;Lapin puolustajana&rdquo; esiintyvä Keskustan Mikko Kärnä olisi ottanut tätä sydämen asiakseen. Ei tosin yllättäen: olihan hänen edellisestä somekohustaan kulunut jo yli viikko.</p><p>Kärnä oli heti valmis osoittamaan syyttävällä sormella koko puoluetta, vaikka hänen jos kenen pitäisi tietää, etteivät yksittäisen henkilön yksittäiset kommentit välttämättä millään lailla edusta hänen puolueensa kantaa. Tai edes sen hallituksen, jossa puolue istuu.</p><p>Kärnä itse kommentoi maailmanmenoa Twitterissä väliin suorastaan Donald Trumpmaisella aktiivisuudella (ja harkintakyvyllä). Tuoreimpana hän otti puolustettavakseen Lapin lisäksi myös Katalonian itsenäisyysliikkeen asian. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9906261"><u>Tätä Twitter-kommentointia</u></a> täytyi julkisuudessa selitellä niin ulkoministerin kuin Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajankin, joka on joutunut keskustelemaan asianomaisen kanssa some-etiketistä henkilökohtaisessa puhuttelussakin.</p><p>Kohun levitessä sai Diarra myös kokea, millaista on joutua somemyrskyn silmään yhtään normista poikkeavana. Yleisölle ei riittänyt kritiikin kohdistaminen hänen huonosti muotoiltuun kommenttiinsa, vaan sen kohteeksi joutui niin hänen ihonvärinsä kuin ulkonäkönsäkin. On kertakaikkiaan törkeää, että itse virheen sormella osoittelun lisäksi häntä nyt nimitellään ja uhkaillaan henkilönä. Eikä mennyt kauaa ennenkuin keskusteluun heitettiín tuo ikuinen klassikko: käsky palata sinne, mistä on tullutkin. No Pellostahan hän.</p><p>Olen itsekin ollut hänen paikallaan ja tiedän, millaista on joutua täysin suhteettomat mittasuhteet saavan ryöpytyksen kohteeksi. Joitain vuosia sitten erään internetin feikkiprofiilin suojista rääkyvän trollin äärimmilleen provosoimana vastasin siihen tunnekuohussa kirjoitetulla kommentilla, jota samantien kaduin. Mutta ei, tietyn kansanryhmän toimesta se nostetaan yhä esiin joka ikisessä mahdollisessa käänteessä.</p><p>Olen saanut myös henkilökohtaisesti kokea sen, miten rajallista se sanan-ja mielipiteenvapaus meidän värisillemme ihmisille on. Silloin roolisi on olla niin hajuton, mauton, äänetön ja näkymätön kuin vain mahdollista. Jos nöyristelevän myötäilyn sijaan kehtaat kritisoida tässä maassa mitään, saat vastaasi vihaisen mylvinnän siitä, kuinka sinun tulisi häipyä maasta kokonaan. Tasavertaisena ihmisenä meitä ei vielä vuosikymmentenkään jälkeen kohdella.</p><p>Tällaisina hetkinä minua hävettää Suomen ja suomalaisten puolesta &ndash; niin monet ovat aina valmiita heittämään sen ensimmäisen kiven.</p><p>Kenellä meistä on edellytyksiä vaatia toisilta virheettömyyttä? Eikö meillä todellakaan ole parempaa tekemistä kuin ilkkua näille mokan tehneille niin kauan, että sormella osoittelulle ja lällättelylle löytyy joku uusi kohde? Mikä ihme siinä on, että positiivista asioista on niin vaikea antaa kannustavaa palautetta, mutta negatiivisia asioita pidetään elossa vaikka väkisin?</p><p>Minä esimerkiksi voin vaikka <a href="http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237358-manchesterin-terrori-isku-hapeaa-surua-ja-vihaa"><u>tuomita terrorismia</u></a>, <a href="http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235881-maahanmuuttajien-on-paastava-eroon-kuplistaan"><u>kritisoida maahanmuuttajien omien kuplien haitallisuutta</u></a> ja <a href="http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243387-naisten-ymparileikkaus-tarpeeton-haitallinen-vaarallinen-ja-vaarin"><u>kampanjoida naisten ympärileikkausta vastaan</u></a> varmaan sinne maailman loppuun saakka, mutta nämä tietyt tyypit haluavat sinnikkäästi maailman muistavan minusta vain nuo neljä sanaa.</p><p>Voimia sinulle Fatim. Pidä pää kylmänä ja sydän lämpimänä- et todellakaan ole tässä yksin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me kaikki olemme tehneet virhearviointeja ja tulemme niitä tekemään jatkossakin. Se on yksi niistä asioista, jotka tekevät meistä ihmisiä. Myös meistä vähän julkisemmistakin toimijoista.

Viimeisimpänä tämän sai kokea Vihreiden lappilaissyntyinen Fatim Diarra. Hän teki virhearvioinnin kommentoidessaan oman sivunsa Facebook-päivityksen kommenttia tavalla, joka oli tarkoitetusta huumoristaan huolimatta valitettavan raju ja loukkaava. Myöhemmin hän pahoitteli niin kommenttiaan kuin sitä, että se oli tulkittavissa maaseudun mollaamiseksi, josta ei hänen mukaansa missään nimessä ollut kyse.

Koko asia ei olisi varmaan edes noussut valtakunnallisen median huomioon, ellei ”Lapin puolustajana” esiintyvä Keskustan Mikko Kärnä olisi ottanut tätä sydämen asiakseen. Ei tosin yllättäen: olihan hänen edellisestä somekohustaan kulunut jo yli viikko.

Kärnä oli heti valmis osoittamaan syyttävällä sormella koko puoluetta, vaikka hänen jos kenen pitäisi tietää, etteivät yksittäisen henkilön yksittäiset kommentit välttämättä millään lailla edusta hänen puolueensa kantaa. Tai edes sen hallituksen, jossa puolue istuu.

Kärnä itse kommentoi maailmanmenoa Twitterissä väliin suorastaan Donald Trumpmaisella aktiivisuudella (ja harkintakyvyllä). Tuoreimpana hän otti puolustettavakseen Lapin lisäksi myös Katalonian itsenäisyysliikkeen asian. Tätä Twitter-kommentointia täytyi julkisuudessa selitellä niin ulkoministerin kuin Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajankin, joka on joutunut keskustelemaan asianomaisen kanssa some-etiketistä henkilökohtaisessa puhuttelussakin.

Kohun levitessä sai Diarra myös kokea, millaista on joutua somemyrskyn silmään yhtään normista poikkeavana. Yleisölle ei riittänyt kritiikin kohdistaminen hänen huonosti muotoiltuun kommenttiinsa, vaan sen kohteeksi joutui niin hänen ihonvärinsä kuin ulkonäkönsäkin. On kertakaikkiaan törkeää, että itse virheen sormella osoittelun lisäksi häntä nyt nimitellään ja uhkaillaan henkilönä. Eikä mennyt kauaa ennenkuin keskusteluun heitettiín tuo ikuinen klassikko: käsky palata sinne, mistä on tullutkin. No Pellostahan hän.

Olen itsekin ollut hänen paikallaan ja tiedän, millaista on joutua täysin suhteettomat mittasuhteet saavan ryöpytyksen kohteeksi. Joitain vuosia sitten erään internetin feikkiprofiilin suojista rääkyvän trollin äärimmilleen provosoimana vastasin siihen tunnekuohussa kirjoitetulla kommentilla, jota samantien kaduin. Mutta ei, tietyn kansanryhmän toimesta se nostetaan yhä esiin joka ikisessä mahdollisessa käänteessä.

Olen saanut myös henkilökohtaisesti kokea sen, miten rajallista se sanan-ja mielipiteenvapaus meidän värisillemme ihmisille on. Silloin roolisi on olla niin hajuton, mauton, äänetön ja näkymätön kuin vain mahdollista. Jos nöyristelevän myötäilyn sijaan kehtaat kritisoida tässä maassa mitään, saat vastaasi vihaisen mylvinnän siitä, kuinka sinun tulisi häipyä maasta kokonaan. Tasavertaisena ihmisenä meitä ei vielä vuosikymmentenkään jälkeen kohdella.

Tällaisina hetkinä minua hävettää Suomen ja suomalaisten puolesta – niin monet ovat aina valmiita heittämään sen ensimmäisen kiven.

Kenellä meistä on edellytyksiä vaatia toisilta virheettömyyttä? Eikö meillä todellakaan ole parempaa tekemistä kuin ilkkua näille mokan tehneille niin kauan, että sormella osoittelulle ja lällättelylle löytyy joku uusi kohde? Mikä ihme siinä on, että positiivista asioista on niin vaikea antaa kannustavaa palautetta, mutta negatiivisia asioita pidetään elossa vaikka väkisin?

Minä esimerkiksi voin vaikka tuomita terrorismia, kritisoida maahanmuuttajien omien kuplien haitallisuutta ja kampanjoida naisten ympärileikkausta vastaan varmaan sinne maailman loppuun saakka, mutta nämä tietyt tyypit haluavat sinnikkäästi maailman muistavan minusta vain nuo neljä sanaa.

Voimia sinulle Fatim. Pidä pää kylmänä ja sydän lämpimänä- et todellakaan ole tässä yksin. 

]]>
171 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245663-tapaus-fatim-diarra-ja-ruskena-ihmisen-velvollisuus-olla-hiljaa#comments Fatim Diarra Inhimillisyys Rasismi Vihapuheet Vihreät Mon, 06 Nov 2017 19:12:18 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245663-tapaus-fatim-diarra-ja-ruskena-ihmisen-velvollisuus-olla-hiljaa
Hoitotakuuajat pitää puolittaa http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243676-hoitotakuuajat-pitaa-puolittaa <p>Hoitotakuulain mukaan mielenterveysongelmista kärsivien nuorten eli alle 23-vuotiaiden on päästävä hoitoon kolmessa kuukaudessa ja sitä vanhempien kuudessa kuukaudessa.</p><p>Ihmettelen, miten kummassa noin pitkät ajat on joskus säädetty mahdollisiksi. Hoitotakuulain säätäjillä ei varmasti ole ollut omakohtaista kokemusta siitä, minkälaista on olla mielenterveyspotilaana tai mielenterveyspotilaan omaisena.</p><p>Mistä tällainen pitkittynyt jopa lain mahdollistama hoitoonpääsy johtuu? Siitä, ettei mielenterveysongelmia oteta vieläkään vakavasti. Hoitoonpääsyn pitkittyminen ei ole hyväksi kenellekään. Potilaan tila huononee, ammattilaisen työ vaikeutuu, omaisten tuska pitkittyy jne.</p><p>Nämä hoitotakuuajat mielenterveyspalveluihin pitäisi vähintäänkin puolittaa, jotta voitaisiin puhua mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa inhimillisestä kohtelusta. Tämä olisi luontevaa toteuttaa lainvalmistelussa osana sote-uudistusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hoitotakuulain mukaan mielenterveysongelmista kärsivien nuorten eli alle 23-vuotiaiden on päästävä hoitoon kolmessa kuukaudessa ja sitä vanhempien kuudessa kuukaudessa.

Ihmettelen, miten kummassa noin pitkät ajat on joskus säädetty mahdollisiksi. Hoitotakuulain säätäjillä ei varmasti ole ollut omakohtaista kokemusta siitä, minkälaista on olla mielenterveyspotilaana tai mielenterveyspotilaan omaisena.

Mistä tällainen pitkittynyt jopa lain mahdollistama hoitoonpääsy johtuu? Siitä, ettei mielenterveysongelmia oteta vieläkään vakavasti. Hoitoonpääsyn pitkittyminen ei ole hyväksi kenellekään. Potilaan tila huononee, ammattilaisen työ vaikeutuu, omaisten tuska pitkittyy jne.

Nämä hoitotakuuajat mielenterveyspalveluihin pitäisi vähintäänkin puolittaa, jotta voitaisiin puhua mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa inhimillisestä kohtelusta. Tämä olisi luontevaa toteuttaa lainvalmistelussa osana sote-uudistusta.

]]>
16 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243676-hoitotakuuajat-pitaa-puolittaa#comments Hoitotakuu Inhimillisyys Mielenterveys Psykiatria Sote-uudistus Sat, 30 Sep 2017 07:33:11 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243676-hoitotakuuajat-pitaa-puolittaa
Kristitty ei voi olla rasisti http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242315-kristitty-ei-voi-olla-rasisti <p><a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/555189-uusi-piispa-teemu-laajasalo-pitaa-ovet-auki-muukalaisille-kristitty-ei-voi-olla"><strong>&quot;PIISPA Terrori-iskua ei saa vähätellä, mutta kristityn tehtävä on yhä rakastaa lähimmäistään, Teemu Laajasalo tähdentää.&quot;</strong></a></p><p>&nbsp;</p><p>Näin ei uskonnollisen ihmisenä voin kyllä yhtyä näkemykseen mitä Teemu Laajasalo kertoo haastattelussa.<strong>&nbsp;</strong>Varmasti tälläinen puhe herättää vahvoja mielipiteitä sekä puoleen että vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;<strong>Maahanmuuttajien</strong>&nbsp;ymmärtäjiä nimitellään joissakin piireissä hanakasti suvakeiksi. Voiko oikea kristitty ollakaan muuta kuin suvakki? Ja toisaalta &ndash; onko kohtuutonta pitää vääränä sitä, että kristitty pitää omaa uskonnäkemystään ainoana oikeana?</p><p>&ndash;&nbsp;Suvakki ja rajakki ovat kaventavia termejä. Kaikissa Suomen poliittisissa liikkeissä voi varmasti olla hyviä kristittyjä, vaikka heillä on erilaisia painotuksia.</p><p>&ndash;&nbsp;<strong>Mutta jos kysyt, voiko kristitty olla rasisti, niin ei voi</strong>.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "PIISPA Terrori-iskua ei saa vähätellä, mutta kristityn tehtävä on yhä rakastaa lähimmäistään, Teemu Laajasalo tähdentää."

 

Näin ei uskonnollisen ihmisenä voin kyllä yhtyä näkemykseen mitä Teemu Laajasalo kertoo haastattelussa. Varmasti tälläinen puhe herättää vahvoja mielipiteitä sekä puoleen että vastaan.

 

"Maahanmuuttajien ymmärtäjiä nimitellään joissakin piireissä hanakasti suvakeiksi. Voiko oikea kristitty ollakaan muuta kuin suvakki? Ja toisaalta – onko kohtuutonta pitää vääränä sitä, että kristitty pitää omaa uskonnäkemystään ainoana oikeana?

– Suvakki ja rajakki ovat kaventavia termejä. Kaikissa Suomen poliittisissa liikkeissä voi varmasti olla hyviä kristittyjä, vaikka heillä on erilaisia painotuksia.

– Mutta jos kysyt, voiko kristitty olla rasisti, niin ei voi."

 

 

]]>
39 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242315-kristitty-ei-voi-olla-rasisti#comments Ev-lut kirkko Inhimillisyys Julkinen keskustelu ja rasismi Laura Huhtasaari Piispa Teemu Laajasalo Sun, 03 Sep 2017 18:40:52 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242315-kristitty-ei-voi-olla-rasisti
Ymmärrys kasvaa surusta http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241940-ymmarrys-kasvaa-surusta <p>Lähes aina kun toimin punavihreiden asioiden puolesta, minut haukutaan suvakkimädättäjäksi. Kun toimin kansallismielisten asioiden puolesta, olen natsi. Etsin pitkään tapaa yhdistää tätä dilemmaa ja löysin sen <a href="https://areena.yle.fi/1-4199663">sarjakuvakeskustelusta</a>. Haastatellut kertoivat miten sodassa vihollisen ihmisyys poistetaan, se on &quot;ryssä&quot; eikä ihminen ja silloin on helpompi murhata. Teemme samaa pienemmässä mittakaavassa kun haukumme poliittisia vastapuolia. Lopetan sen osaltani tähän.</p><p><strong>Sanani kelpaavat minulle</strong></p><p>En aio pyytää anteeksi toimimistani juontajana tämänpäiväisessä kansallismielisessä, terrorismin vastaisessa mielenilmauksessa. Seison sanojeni takana ja jos ne osoittautuvat vääriksi, pyydän anteeksi. Osaan myöntää virheeni jos niitä ilmenee. Korostin tilaisuudessa että meidän pitää kohdistaa täysin ymmärrettävää vihaa ja pelkoa mieluiten poliittisiin päättäjiin, ei missään nimessä maahanmuuttajaystäviimme. Sanoin tämä yleisölle ja yleisö hurrasi. Turun jälkeen on pelkoa ja vihaa, eikä se katoa käsittelemättä. Kansallismielisten tapahtumien yleisössä on paljon perheellisiä ihmisiä ja heillä on perusteltu syy pelätä. Se pelko ei ole rasismia, mutta ilman asiallista käsittelyä se voi johtaa siihen. Toisaalta, heillä on myös kaikki syy ymmärtää vastuunsa - kansallismielisyys voi huonoissa käsissä kasvaa jopa nykyterrorismia pahemmaksi ongelmaksi. Vastuu on jokaisella, eikä kaveria saa jättää vihan vietäväksi.</p><p>Vastapuolella huudettiin &quot;ei natseja Helsinkiin&quot;. Siinä missä kansallismieliset haukkuvat heitä suvakeiksi, ilkein lisänimin, niin haukkuvat myös he kansallismielisiä natseiksi. Molemmat osapuolet poistavat vastapuolen ihmisarvon. Se on tapa mihin olemme tottuneet ja siitä on turha siinä etsiä munaa tai kanaa. Heillä on täysin perusteltu syy pelätä äärioikeiston väkivallan nousua. Heidän huolensa ei ole mielikuvituksen tuotetta. Toisaalta, heillä on myös syytä ymmärtää vastuunsa. Avoimien ovien politiikka tuo Suomeen hädänalaisia, mutta myös järjestelmän väärinkäyttäjiä. Sinisilmäisyys ei tässäkään kohtaa auta, eikä sen puoleen myöskään väkivaltaretoriikka - teoista puhumattakaan.</p><p>Minua surettaa se leimakirveen ja herjauksen käyttöaste mihin olemme valmiita. Minua huolettaa se taso millä jopa valtamedia siihen ohjaa ajoittain - ei toki lähelläkään vihamedian mittaluokkaa. Voin tehdä tasan yhden ihmisen verran tekoja ja aloitan seuraavasta: en aio enää kutsua tämän kiistan osapuolia sen paremmin suvakeiksi kuin natseiksikaan tai muutenkaan ikävästi. Täysin riippumatta heidän reaktioista, aion nähdä heidät ihmisinä. Heillä on perusteltu huoli. Ajoittain toimintatavat ovat kautta linjan kyseenalaisia, mutta tunne taustalla on perusteltu. Ehkä, jos muutama meistä on valmis inhimillisyyden hyväksyntään keskiviivan molemmin puolin, olemme valmiimpia dialogiin.</p><p><strong>Palojensa summa</strong></p><p>Lopulta minun on helppoa tulla tähän johtopäätökseen. Kunnioitan esimerkiksi <strong>Anna Kontulaa</strong> hänen mittaamattoman arvokkaasta työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta. En ole kaikesta samaa mieltä, mutta hän on sydämeltään mitattuna hyvä ihminen. Hyvää ajavat myös vaikkapa <strong>Touko Aalto</strong> tai <strong>Pekka Haavisto</strong>. Vaan yhtä lailla poliittiselle järjestelmälle on tehnyt hyvää myös <strong>Jussi Halla-aho</strong>, nostamalla kissan pöydälle kun muut eivät siihen pystyneet ja kaivamalla faktoja läpi harmaan kiven. Nämä kaikki ovat ihmisiä, joita voin arvostaa, ymmärtää ja kunnioittaa. Se ei edellytä samanmielisyyttä, lähinnä silmien pitämistä auki.</p><p>Viimeinen kiitokseni tulee journalismille ja suomalaisille journalisteille. Samaan laitan myös pyynnön. Älkää olko niin herkkiä leimaamaan. Älkää nauttiko niin paljon vastakkainasetteluiden lööpeistä. Toreilla ja marsseilla on ihmisiä jotka tuntevat huolen sydämessään. Kuulkaa heidän sydäntensä ääntä. Tutkikaa syitä jotka heidät tuonne ajavat. Tehkää tilaa nöyryydelle ja keskustelulle. Unohtakaa se kuka on oikeassa ja väärässä, keskittykää ajoin myös siihen mitä he ajattelevat.&nbsp;</p><p>Turun jälkeen olen ollut ennen muuta surullinen. Katson nöyrällä ymmärryksellä pelokkaita kotosuomalaisia ja yhtä suurella surulla maahanmuuttajataustaisia, joista moni on saanut vihaa osakseen tekemättä mitään pahaa. Tai sama toisin sanoen: olen katsonut ihmisiä - ystäviä, tuttavia, naapureita. Heidän kanssa elämme tässä maailmassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähes aina kun toimin punavihreiden asioiden puolesta, minut haukutaan suvakkimädättäjäksi. Kun toimin kansallismielisten asioiden puolesta, olen natsi. Etsin pitkään tapaa yhdistää tätä dilemmaa ja löysin sen sarjakuvakeskustelusta. Haastatellut kertoivat miten sodassa vihollisen ihmisyys poistetaan, se on "ryssä" eikä ihminen ja silloin on helpompi murhata. Teemme samaa pienemmässä mittakaavassa kun haukumme poliittisia vastapuolia. Lopetan sen osaltani tähän.

Sanani kelpaavat minulle

En aio pyytää anteeksi toimimistani juontajana tämänpäiväisessä kansallismielisessä, terrorismin vastaisessa mielenilmauksessa. Seison sanojeni takana ja jos ne osoittautuvat vääriksi, pyydän anteeksi. Osaan myöntää virheeni jos niitä ilmenee. Korostin tilaisuudessa että meidän pitää kohdistaa täysin ymmärrettävää vihaa ja pelkoa mieluiten poliittisiin päättäjiin, ei missään nimessä maahanmuuttajaystäviimme. Sanoin tämä yleisölle ja yleisö hurrasi. Turun jälkeen on pelkoa ja vihaa, eikä se katoa käsittelemättä. Kansallismielisten tapahtumien yleisössä on paljon perheellisiä ihmisiä ja heillä on perusteltu syy pelätä. Se pelko ei ole rasismia, mutta ilman asiallista käsittelyä se voi johtaa siihen. Toisaalta, heillä on myös kaikki syy ymmärtää vastuunsa - kansallismielisyys voi huonoissa käsissä kasvaa jopa nykyterrorismia pahemmaksi ongelmaksi. Vastuu on jokaisella, eikä kaveria saa jättää vihan vietäväksi.

Vastapuolella huudettiin "ei natseja Helsinkiin". Siinä missä kansallismieliset haukkuvat heitä suvakeiksi, ilkein lisänimin, niin haukkuvat myös he kansallismielisiä natseiksi. Molemmat osapuolet poistavat vastapuolen ihmisarvon. Se on tapa mihin olemme tottuneet ja siitä on turha siinä etsiä munaa tai kanaa. Heillä on täysin perusteltu syy pelätä äärioikeiston väkivallan nousua. Heidän huolensa ei ole mielikuvituksen tuotetta. Toisaalta, heillä on myös syytä ymmärtää vastuunsa. Avoimien ovien politiikka tuo Suomeen hädänalaisia, mutta myös järjestelmän väärinkäyttäjiä. Sinisilmäisyys ei tässäkään kohtaa auta, eikä sen puoleen myöskään väkivaltaretoriikka - teoista puhumattakaan.

Minua surettaa se leimakirveen ja herjauksen käyttöaste mihin olemme valmiita. Minua huolettaa se taso millä jopa valtamedia siihen ohjaa ajoittain - ei toki lähelläkään vihamedian mittaluokkaa. Voin tehdä tasan yhden ihmisen verran tekoja ja aloitan seuraavasta: en aio enää kutsua tämän kiistan osapuolia sen paremmin suvakeiksi kuin natseiksikaan tai muutenkaan ikävästi. Täysin riippumatta heidän reaktioista, aion nähdä heidät ihmisinä. Heillä on perusteltu huoli. Ajoittain toimintatavat ovat kautta linjan kyseenalaisia, mutta tunne taustalla on perusteltu. Ehkä, jos muutama meistä on valmis inhimillisyyden hyväksyntään keskiviivan molemmin puolin, olemme valmiimpia dialogiin.

Palojensa summa

Lopulta minun on helppoa tulla tähän johtopäätökseen. Kunnioitan esimerkiksi Anna Kontulaa hänen mittaamattoman arvokkaasta työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta. En ole kaikesta samaa mieltä, mutta hän on sydämeltään mitattuna hyvä ihminen. Hyvää ajavat myös vaikkapa Touko Aalto tai Pekka Haavisto. Vaan yhtä lailla poliittiselle järjestelmälle on tehnyt hyvää myös Jussi Halla-aho, nostamalla kissan pöydälle kun muut eivät siihen pystyneet ja kaivamalla faktoja läpi harmaan kiven. Nämä kaikki ovat ihmisiä, joita voin arvostaa, ymmärtää ja kunnioittaa. Se ei edellytä samanmielisyyttä, lähinnä silmien pitämistä auki.

Viimeinen kiitokseni tulee journalismille ja suomalaisille journalisteille. Samaan laitan myös pyynnön. Älkää olko niin herkkiä leimaamaan. Älkää nauttiko niin paljon vastakkainasetteluiden lööpeistä. Toreilla ja marsseilla on ihmisiä jotka tuntevat huolen sydämessään. Kuulkaa heidän sydäntensä ääntä. Tutkikaa syitä jotka heidät tuonne ajavat. Tehkää tilaa nöyryydelle ja keskustelulle. Unohtakaa se kuka on oikeassa ja väärässä, keskittykää ajoin myös siihen mitä he ajattelevat. 

Turun jälkeen olen ollut ennen muuta surullinen. Katson nöyrällä ymmärryksellä pelokkaita kotosuomalaisia ja yhtä suurella surulla maahanmuuttajataustaisia, joista moni on saanut vihaa osakseen tekemättä mitään pahaa. Tai sama toisin sanoen: olen katsonut ihmisiä - ystäviä, tuttavia, naapureita. Heidän kanssa elämme tässä maailmassa.

]]>
0 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241940-ymmarrys-kasvaa-surusta#comments Antifasismi Dialogi Inhimillisyys Kansallismielisyys Sat, 26 Aug 2017 19:30:28 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241940-ymmarrys-kasvaa-surusta
VIHAAN KYLLÄSTYNYT http://janettegronfors.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241861-vihaan-kyllastynyt <p>&nbsp;</p><p><strong>VIHAAN KYLLÄSTYNYT</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Se tapahtui tavallisena elokuisena perjantaina 18.8.2017, Turussa, hetken Suomen pääkaupunkinakin olleessa suomalaisittain suuressa kaupungissa. Tämän kirjoitukseni tarkoitus ei ole käydä läpi sitä, mitä Turussa tapahtui, vaan sitä miten se vaikutti ja vaikuttaa edelleen meihin Suomessa asuviin ihmisiin.</p><p>Tiedämme miten uskomattoman tehokkaasti poliisit toimivat ja kuinka sivulliset olivat oman henkensä uhalla auttamassa Turun tragedian tapahtuessa. Henkisen huollon väki on myös ollut tukemassa ihmisiä tehokkaasti niin Turussa kuin muuallakin Suomessa tapahtuneen jälkeen. En kirjoita näistä tässä kirjoituksessani enempää.</p><p>En myöskään ota kantaa siihen millaisia uusia lakeja tapahtuman seurauksena tehdään tai minne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi sijoittaa odottamaan siksi aikaan kunnes he saavat päätöksen myös tekemästään valituksesta koskien aiempaa kielteistä päätöstä.</p><p>En malta olla sohaisematta puheita &rsquo;saareen sijoitettavista&rsquo; turvapaikanhakijoista &ndash; samalle saarelle tai viereiselle saarelle, molempiin on kovasti tunkua. Nimittäin, kansakuntamme lainrikkojien, huumeidenkäyttäjien ja alkoholistien määrät eivät ole vähentyneet, mutta heidän aiheuttamat tuhot sekä heistä aiheutuvat kulut kyllä ovat lisääntyneet. Kuulostaako nerokkaalta? (Sarkasmia).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä Suomessa tapahtuu, juuri nyt?</strong></p><p>Tällä hetkellä kuohuu voimakkaasti sosiaalisen median lisäksi myös suomalaisten arjessa. Turun karmaiseva ja käsittämätön tapahtuma laukaisi meissä kaikissa paljon erilaisia reaktioita. Arkkipiispa Kari Mäkinen piti lauantaiaamuna 19.8. aamuhartauden Radio Yle Ykkösessä sanoen muun muassa, että<em> &rsquo;mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa. On aika järkytykselle ja aika tunteille. Myös peloille ja tunnemyrskyille, joita tilanne herättää, on aikansa&rsquo;.&nbsp;</em></p><p>Nyt näyttää siltä, että viha on saanut meistä monesta yliotteen. Rasistiset tapahtumat, myös solvaukset, seuraavat toisiaan tasaisena virtana kaduilla, kaupoissa, joukkoliikennevälineissä &ndash; kaikkialla Suomessa. Monet turvapaikanhakijoista, maahanmuuttajista sekä muista tummemmista suomalaisista pelkäävät liikkua ulkona. Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! &ndash;hankkeelle on tullut tavallista enemmän tietoja rasistisista hyökkäyksistä (sis.vihapuheen).</p><p>Tässä on esimerkkejä kuluneen viikon aikana muutamista julkisissa paikoissa tapahtuneista rasistisista tapahtumista: <em>viime viikonloppuna hyökättiin perheen kimppuun kirkon edustalla, bussikuski kieltäytyi ottamasta kyytiin turvapaikanhakijoita ja solvasi heitä, suomalaista romanityttöä työnnettiin juna-asemalla selästä sillä seurauksella, että tytön kädessä ollut puhelin tippui ja särkyi, lisäksi häntä solvattiin.</em></p><p>Näissä ja lukuisissa muissa vastaavissa tapauksissa, suurimmassa osassa, yhteisenä piirteenä rasismin lisäksi on se, että paikalla tapahtumaa todistaneet ihmiset eivät ole puuttuneet niihin eivätkä myöskään tarjonneet tukea.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mihin on unohtunut meidän inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja heikomman puolustamisen taito?</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>SPR/Ei rasismille! -kumppanuushanke (2013-2017) tarjoaa valtakunnallisesti asiantuntemusta rasismista sekä rasisminvastaisesta työstä, neuvoa ja ohjausta rasismia kohdanneille, materiaalia rasismin tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen (yhteystietomme löydät www-sivuiltamme eirasismille.fi). </em></p><p><em>Lisäksi Suomen Punaisen Ristin piireissä ympäri Suomea löytyy myös neuvontaa rasismi- ja yhdenvertaisuusasioissa.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Mitä elämä tuo,</em></p><p><em>se tulkoon minun luo,<br />Virheen mahdollisuus<br />ihmisyydelle sisällön suo<br />Me ollaan samaa tuhkaa,<br />samaa kevyttä ilmaa,<br />Joten rauha nyt,<br />tää maailma on vihaan kyllästynyt</em></p><p><em>(Haloo Helsinki: Vihaan Kyllästynyt)</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

VIHAAN KYLLÄSTYNYT

 

Se tapahtui tavallisena elokuisena perjantaina 18.8.2017, Turussa, hetken Suomen pääkaupunkinakin olleessa suomalaisittain suuressa kaupungissa. Tämän kirjoitukseni tarkoitus ei ole käydä läpi sitä, mitä Turussa tapahtui, vaan sitä miten se vaikutti ja vaikuttaa edelleen meihin Suomessa asuviin ihmisiin.

Tiedämme miten uskomattoman tehokkaasti poliisit toimivat ja kuinka sivulliset olivat oman henkensä uhalla auttamassa Turun tragedian tapahtuessa. Henkisen huollon väki on myös ollut tukemassa ihmisiä tehokkaasti niin Turussa kuin muuallakin Suomessa tapahtuneen jälkeen. En kirjoita näistä tässä kirjoituksessani enempää.

En myöskään ota kantaa siihen millaisia uusia lakeja tapahtuman seurauksena tehdään tai minne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi sijoittaa odottamaan siksi aikaan kunnes he saavat päätöksen myös tekemästään valituksesta koskien aiempaa kielteistä päätöstä.

En malta olla sohaisematta puheita ’saareen sijoitettavista’ turvapaikanhakijoista – samalle saarelle tai viereiselle saarelle, molempiin on kovasti tunkua. Nimittäin, kansakuntamme lainrikkojien, huumeidenkäyttäjien ja alkoholistien määrät eivät ole vähentyneet, mutta heidän aiheuttamat tuhot sekä heistä aiheutuvat kulut kyllä ovat lisääntyneet. Kuulostaako nerokkaalta? (Sarkasmia).

 

Mitä Suomessa tapahtuu, juuri nyt?

Tällä hetkellä kuohuu voimakkaasti sosiaalisen median lisäksi myös suomalaisten arjessa. Turun karmaiseva ja käsittämätön tapahtuma laukaisi meissä kaikissa paljon erilaisia reaktioita. Arkkipiispa Kari Mäkinen piti lauantaiaamuna 19.8. aamuhartauden Radio Yle Ykkösessä sanoen muun muassa, että ’mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa. On aika järkytykselle ja aika tunteille. Myös peloille ja tunnemyrskyille, joita tilanne herättää, on aikansa’. 

Nyt näyttää siltä, että viha on saanut meistä monesta yliotteen. Rasistiset tapahtumat, myös solvaukset, seuraavat toisiaan tasaisena virtana kaduilla, kaupoissa, joukkoliikennevälineissä – kaikkialla Suomessa. Monet turvapaikanhakijoista, maahanmuuttajista sekä muista tummemmista suomalaisista pelkäävät liikkua ulkona. Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! –hankkeelle on tullut tavallista enemmän tietoja rasistisista hyökkäyksistä (sis.vihapuheen).

Tässä on esimerkkejä kuluneen viikon aikana muutamista julkisissa paikoissa tapahtuneista rasistisista tapahtumista: viime viikonloppuna hyökättiin perheen kimppuun kirkon edustalla, bussikuski kieltäytyi ottamasta kyytiin turvapaikanhakijoita ja solvasi heitä, suomalaista romanityttöä työnnettiin juna-asemalla selästä sillä seurauksella, että tytön kädessä ollut puhelin tippui ja särkyi, lisäksi häntä solvattiin.

Näissä ja lukuisissa muissa vastaavissa tapauksissa, suurimmassa osassa, yhteisenä piirteenä rasismin lisäksi on se, että paikalla tapahtumaa todistaneet ihmiset eivät ole puuttuneet niihin eivätkä myöskään tarjonneet tukea.

 

Mihin on unohtunut meidän inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja heikomman puolustamisen taito?

 

SPR/Ei rasismille! -kumppanuushanke (2013-2017) tarjoaa valtakunnallisesti asiantuntemusta rasismista sekä rasisminvastaisesta työstä, neuvoa ja ohjausta rasismia kohdanneille, materiaalia rasismin tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen (yhteystietomme löydät www-sivuiltamme eirasismille.fi).

Lisäksi Suomen Punaisen Ristin piireissä ympäri Suomea löytyy myös neuvontaa rasismi- ja yhdenvertaisuusasioissa.

 

Mitä elämä tuo,

se tulkoon minun luo,
Virheen mahdollisuus
ihmisyydelle sisällön suo
Me ollaan samaa tuhkaa,
samaa kevyttä ilmaa,
Joten rauha nyt,
tää maailma on vihaan kyllästynyt

(Haloo Helsinki: Vihaan Kyllästynyt)

 

]]>
0 http://janettegronfors.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241861-vihaan-kyllastynyt#comments Inhimillisyys Pelko Rasismi Tuki Viha Fri, 25 Aug 2017 08:42:25 +0000 Janette Grönfors http://janettegronfors.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241861-vihaan-kyllastynyt
Linkola on väärässä ja on häpeäksi Suomelle http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241463-linkola-on-vaarassa-ja-on-hapeaksi-suomelle <p>Luin <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005328364.html">Pentti Linkolan haastattelun 16.8. Helsingin Sanomista</a>. Linkola on jo 50 vuotta esiintynyt ekofilosofina. Kiitos Linkolalle mielipiteistä. Mutta voi itku. Mitä järkeä Pentti Linkolan selostuksissa on?</p><p>Linkola sanoo muun muassa että &rdquo;Kaikki materiaalinen kehitysapu pitäisi ottaa heti pois Afrikan mailta. Ainoastaan kondomeja saisi jakaa. Kun ihmiset lähtevät Afrikasta, heitä ollaan pelastamassa Välimerellä. Tulee kyynel silmään, kun ajattelee toiminnan järjettömyyttä. Se olisi luonnollista, että edes pieni ylijäämä hukkuisi Välimereen. Mutta sitäkään ei anneta tapahtua.&rdquo;</p><p>Linkolan mielestä liiat ihmiset pitää tappaa, jotta edes osa ihmiskuntaa säilyisi. Pistiäisten ja sammakoiden rinnalla. Mutta minkälainen ihmiskunta olisi se, joka luopuu inhimillisyydestä, lähimmäisenrakkaudesta, solidaarisuudesta ja humaanisuudesta? Eli kaikista ihmisyyden tunnusmerkeistä. Että siirryttäisiin vahvimman brutaalisuuteen. Turvapaikanhakijat ja muut turhat ihmiset saisi saman tien poistaa päiviltä. Linkola ennustaa katastrofia, jos hänen näkemyksiänsä ei toteutettaisi.</p><p>Ongelma on, että Linkola näkee ihmiset eläiminä, jotka taistelevat olemassaolostaan. Jos Linkolan ajatukset toteutettaisiin, selviytyjiä olisivat vain vahvimmat. Kaikki inhimillisen elämän edellytykset häviäisivät. Väestönkasvu jatkuisi edelleen, koska vahvimmat täyttäisivät ekokolon.</p><p>Linkolan teorioiden toimeenpano johtaisi vielä suurempaan katastrofiin kuin mitä hän profetoi. Ihmismäärän lisääntyminen ei hidastuisi, mutta varmasti inhimillisen elämän edellytykset jokaiselta tuhoutuisivat.</p><p>Ihmeellistä on, että Pentti Linkola on jo vuosikymmenet päässyt julkisuudessa selittämään vinoutunutta oppiaan. Mikään vakavasti otettava taho ei ole näitä selostuksia asettunut vastustamaan. Nyt Linkola on kaivettu mökistään esiin oikeuttamaan natsien ja terroristien edesottamuksia. Varmaan Linkolan selityksillä on kysyntää myös Barcelonan ja Turun tapahtumien osalta.</p><p>Miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin Pentti Linkolan haastattelun 16.8. Helsingin Sanomista. Linkola on jo 50 vuotta esiintynyt ekofilosofina. Kiitos Linkolalle mielipiteistä. Mutta voi itku. Mitä järkeä Pentti Linkolan selostuksissa on?

Linkola sanoo muun muassa että ”Kaikki materiaalinen kehitysapu pitäisi ottaa heti pois Afrikan mailta. Ainoastaan kondomeja saisi jakaa. Kun ihmiset lähtevät Afrikasta, heitä ollaan pelastamassa Välimerellä. Tulee kyynel silmään, kun ajattelee toiminnan järjettömyyttä. Se olisi luonnollista, että edes pieni ylijäämä hukkuisi Välimereen. Mutta sitäkään ei anneta tapahtua.”

Linkolan mielestä liiat ihmiset pitää tappaa, jotta edes osa ihmiskuntaa säilyisi. Pistiäisten ja sammakoiden rinnalla. Mutta minkälainen ihmiskunta olisi se, joka luopuu inhimillisyydestä, lähimmäisenrakkaudesta, solidaarisuudesta ja humaanisuudesta? Eli kaikista ihmisyyden tunnusmerkeistä. Että siirryttäisiin vahvimman brutaalisuuteen. Turvapaikanhakijat ja muut turhat ihmiset saisi saman tien poistaa päiviltä. Linkola ennustaa katastrofia, jos hänen näkemyksiänsä ei toteutettaisi.

Ongelma on, että Linkola näkee ihmiset eläiminä, jotka taistelevat olemassaolostaan. Jos Linkolan ajatukset toteutettaisiin, selviytyjiä olisivat vain vahvimmat. Kaikki inhimillisen elämän edellytykset häviäisivät. Väestönkasvu jatkuisi edelleen, koska vahvimmat täyttäisivät ekokolon.

Linkolan teorioiden toimeenpano johtaisi vielä suurempaan katastrofiin kuin mitä hän profetoi. Ihmismäärän lisääntyminen ei hidastuisi, mutta varmasti inhimillisen elämän edellytykset jokaiselta tuhoutuisivat.

Ihmeellistä on, että Pentti Linkola on jo vuosikymmenet päässyt julkisuudessa selittämään vinoutunutta oppiaan. Mikään vakavasti otettava taho ei ole näitä selostuksia asettunut vastustamaan. Nyt Linkola on kaivettu mökistään esiin oikeuttamaan natsien ja terroristien edesottamuksia. Varmaan Linkolan selityksillä on kysyntää myös Barcelonan ja Turun tapahtumien osalta.

Miksi?

]]>
103 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241463-linkola-on-vaarassa-ja-on-hapeaksi-suomelle#comments Kotimaa Ekoterrorismi Humanismi Inhimillisyys Median vastuu Terrorismi Fri, 18 Aug 2017 16:54:21 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241463-linkola-on-vaarassa-ja-on-hapeaksi-suomelle
Kansaneläkelaitoksen toiminnassa yhä virheitä - mutta vain "pieniä"? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241150-kansanelakelaitoksen-toiminnassa-yha-virheita-mutta-vaan-pienia <p><strong>Kansaneläkelaitoksen toiminnassa virheitä riittää - niin paljon, että, jotta;</strong></p><p>Kansaneläkelaitos ei&nbsp;&nbsp;soveltanut lakia&nbsp;oikein kun se käsitteli erään toimeentulotuen saajan laskut ilman aiheetonta viivytystä. (apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.7.).</p><p>Tuen saajan laskut, joiden eräpäivät olivat ajanjaksolla 1.2.-16.4.2017, maksettiin Kelan toimesta laskuttajille vasta 8.5.2017. Tästä aiheutui tuen saajalle viivästys-seuraamuksia.</p><p>Tuen saaja oli hakenut tukea myös sakkojen maksamiseen koska hän oli sitä mieltä, että erään aikaisemman&nbsp;oikeuden päätöksen mukaisesti&nbsp;sakkojen maksamiseen käytetty ulosmitattu tulo ei ole toimeentulotuen saajan huomioon otettavaa tuloa vaan sen osalle&nbsp;tulee myöntää töimeentulotukea.</p><p>(<a href="http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2001/200100674?search%5Btype%5D=pika&amp;search%5Bpika%5D=ulosmittaus%20and%20toimeentulotuki">03.04.2001/674 KHO:2001:20</a>)</p><p>Apulaisoikeusasiamies ei päätöksessään ottanut suoraan kantaa siihen olisiko toimeentulotukea tullut myöntää myös ulosottomiehen kautta maksettuihin sakkoihin vaan tyytyi siltä osin toteamaan, että asia on mahdollista saattaa oikeuden ratkaistavaksi.</p><p><strong>KYMYSYKSET:</strong></p><p>Onko Kela ilmoittanut, että 16.4. mennessä tukien käsittelyajat on saatu lainmukaisiksi - onko ilmoittanut?</p><p>- jos - ja kun - viivästyksiä yhä edelleen tulee, siis tänäänkin, niin miten ne korvatataan. Pitääkö korvata?</p><p>Entä mainittu KHO:n päätös? Etsi päätösnumerolla, löytyykö?</p><p>Entä <strong>ulosottoon menneet velat - kenen ne kuuluu maksaa?&nbsp;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansaneläkelaitoksen toiminnassa virheitä riittää - niin paljon, että, jotta;

Kansaneläkelaitos ei  soveltanut lakia oikein kun se käsitteli erään toimeentulotuen saajan laskut ilman aiheetonta viivytystä. (apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.7.).

Tuen saajan laskut, joiden eräpäivät olivat ajanjaksolla 1.2.-16.4.2017, maksettiin Kelan toimesta laskuttajille vasta 8.5.2017. Tästä aiheutui tuen saajalle viivästys-seuraamuksia.

Tuen saaja oli hakenut tukea myös sakkojen maksamiseen koska hän oli sitä mieltä, että erään aikaisemman oikeuden päätöksen mukaisesti sakkojen maksamiseen käytetty ulosmitattu tulo ei ole toimeentulotuen saajan huomioon otettavaa tuloa vaan sen osalle tulee myöntää töimeentulotukea.

(03.04.2001/674 KHO:2001:20)

Apulaisoikeusasiamies ei päätöksessään ottanut suoraan kantaa siihen olisiko toimeentulotukea tullut myöntää myös ulosottomiehen kautta maksettuihin sakkoihin vaan tyytyi siltä osin toteamaan, että asia on mahdollista saattaa oikeuden ratkaistavaksi.

KYMYSYKSET:

Onko Kela ilmoittanut, että 16.4. mennessä tukien käsittelyajat on saatu lainmukaisiksi - onko ilmoittanut?

- jos - ja kun - viivästyksiä yhä edelleen tulee, siis tänäänkin, niin miten ne korvatataan. Pitääkö korvata?

Entä mainittu KHO:n päätös? Etsi päätösnumerolla, löytyykö?

Entä ulosottoon menneet velat - kenen ne kuuluu maksaa? 

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241150-kansanelakelaitoksen-toiminnassa-yha-virheita-mutta-vaan-pienia#comments Inhimillisyys KELA Laillisuus Lainmukaisuus Virheet Thu, 10 Aug 2017 21:31:29 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241150-kansanelakelaitoksen-toiminnassa-yha-virheita-mutta-vaan-pienia